Hyvä maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah,
Saimaannorppa on erittäin uhanalainen eläinlaji, joka elää vain Suomessa. Saimaannorppia on noin 500 yksilöä. Saimaannorppa on Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs ja samalla yksi harvoista eurooppalaisista kotoperäisistä nisäkkäistä.
Orpon hallitus on kaikessa hiljaisuudessa valmistellut esitystä, joka sallisi ydinaseiden sijoittamisen ja kauttakulun maassamme. Tämä on merkittävä linjamuutos Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Onkin käsittämätöntä, että näin suurta muutosta on valmisteltu salassa eduskunnalta ja hallitus haluaa viedä asian nopeasti eteenpäin ilman laajaa keskustelua.
Kiertotalous on pitkään ollut suomalaisen yhteiskunnan lempilapsi. Se mainitaan strategioissa, juhlapuheissa ja yritysten vastuullisuusraporteissa. Silti arki kertoo karumman tarinan: materiaalivirrat kasvavat, kulutus kiihtyy ja luonnonvarojen käyttö jatkaa nousuaan. Puhetta siis riittää, mutta tekojen kohdalla tahti hyytyy. Kiertotalous etenee vain konkreettisilla päätöksillä ja oikeilla kannustimilla, jotka muuttavat talouden rakenteita.
Suomen vahvuutena on ollut, että vaikeinakin aikoina olemme halunneet pitää kaikki mukana ja huolehtia heikoimmassa asemassa olevista. Vaikka se ei ole koskaan täysin onnistunut, jo pyrkimys siihen on rakentanut luottamusta ja hyvinvointia. Nyt tätä perustaa rikotaan. Samaan aikaan kalvaa yleinen epävarmuus tulevaisuudesta ympäristökriisien, sotien ja konfliktien maailmassa.
Ilmastopaneeli ja luontopaneeli julkaisivat viime viikolla yhteisen raportin metsien hakkuiden, ilmastotavoitteiden ja luonnon monimuotoisuuden yhteensovittamisesta. Tiedepaneelit suosittelivat hakkuutason maltillistamista ja suojelun lisäämistä, jotta metsien hiilinielu ja metsäluonnon monimuotoisuus voidaan turvata. Arvio kestävästä hakkuutasosta asettui reiluun 60 miljoonaan kuutioon.
Puhtaat vedet ovat kansallinen ylpeytemme. Kirkkaat vesistömme ovat kuitenkin tummuneet ja niiden näkösyvyys on heikentynyt merkittävästi viimeisten 30 vuoden aikana. Järvien tummumisen syynä on pitkälti soiden ojittaminen puuntuotannon lisäämiseksi. Metsäojiin valuu hienojakoista maa-ainesta ja ravinteita ojien reunoilta, ja nämä kiintoaineet ja ravinteet kulkeutuvat ojia pitkin suoraan järviin. Vaikka uusien metsäojien kaivuu on vähentynyt, ojittaminen jatkuu etenkin vanhojen ojien avaamisella.
Lukeminen kannattaa aina – sen sijaan kirjojen kirjoittaminen kannattaa yhä harvemmin äänikirjabisneksen ja riittämättömien tekijänoikeuskorvausten vuoksi. Kaiken kukkuraksi hallitus nosti kirjojen arvonlisäveroa. Me Vihreät olemme ehdottaneet useita keinoja, kuinka kirjailijat voivat saada elantonsa kirjojen kirjoittamisesta.
Suomen itärajaa halkovat paitsi metsätiet myös ojitetut suot, joiden ennallistaminen voisi tarjota apua rajan turvaamiseen. Luonnollisten esteiden kuten soiden ja luonnontilaisten metsien merkitys maanpuolustuksessa on noussut keskusteluun viime aikoina, ja esimerkiksi Ukrainan sodassa soilla on ollut oma roolinsa Venäjän hyökkäyksen torjunnassa.
Jäätiköiden sulaminen, merenpinnan nousun hukuttamat kaupungit, korallien tuhoutuminen, superhirmumyrskyt, tappavien hellejaksojen yleistyminen, merivirtojen pysähtyminen. Uutiset ilmastokriisin vaikutuksista käyvät yhä rajummiksi. Arkihavainnot marraskuussa kukkivista ruusuista ja lupiineista havahduttavat ympäristön muuttumiseen.
Kohtuullisuus ei ole vain vanha hyve, vaan ratkaisu aikamme suurimpiin haasteisiin. Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden hupeneminen ja ylikulutus pakottavat meidät tarkastelemaan elämäntapojamme uudelleen. Kohtuullinen elämäntapa ei tarkoita luopumista onnesta tai mukavuudesta, vaan uudenlaista suhdetta kuluttamiseen, aikaan ja luontoon – sellaista, joka tukee sekä omaa että yhteistä hyvinvointia.
“Metsät ovat maisemaamme, luontoamme, talouttamme, historiaamme ja kulttuuriamme. Ne ovat monille meistä osa elämäntapaamme marjastuksen, metsätöiden, metsästyksen, mökkeilyn, luontoharrastusten ja retkeilyn kautta. Metsissä ja niiden maapohjassa on satojentuhansien suomalaisten varallisuutta, suvun perinteitä ja sielunmaisemaa.”
Orpon hallitus on jälleen etsinyt vimmaisesti uusia leikkauskohteita. Julkisten palveluiden leikkaamisesta näyttää tulleen itsetarkoitus seurauksista välittämättä. Hallituksen taloudenpito ei ole uskottavaa. Erityisen hölmöjä – ja kalliita – päätöksiä ovat olleet yksityisten lääkärikäyntien Kela-korvausten nosto, verokevennysten kohdistuminen kaikista hyvätuloisimmille, solidaarisuusveron alarajan nosto ja yhteisöveron lasku. Nämä päätökset käyvät valtiontaloudelle kalliiksi ja samalla varallisuus kasautuu sinne, missä sitä jo on.
Nykyinen hallitus on tehnyt historiallisen suuria leikkauksia sosiaaliturvaan. Työttömyysturvaa on heikennetty rankalla otteella: lapsikorotusten poisto, suojaosan poisto, työssäoloehdon pidennys ja ansioturvan tason porrastus. Heikennyksiä on perusteltu valtion talouden tasapainottamisella, mutta samanaikaisesti suuryritykset ja hyvätuloiset ovat saaneet verohuojennuksia.
Olen viettänyt valtaosan lomastani Saimaan vesistön rannalla. Järvimaisemaa ei kyllästy katselemaan. Me suomalaiset olemme ylpeitä tuhansista järvistämme ja laajoista vesistöistämme, mutta osaammeko pitää niistä riittävää huolta? Tätä olen usein miettinyt alati vaihtuvaa vedenpintaa ihastellessani.
Omaan kesääni kuuluu joka vuosi luontomatkailua ja kulttuuritapahtumia eri puolilla Suomea. Kotimaan matkailun ennustettiin nousevan pysyväksi trendiksi, kun suomalaiset löysivät korona-aikaan – osittain pakotettuna – oman maan matkakohteet uudella tavalla. Nyt ihmiset ovat kuitenkin palanneet lentokentille ja mainostauluissa vilkkuvat Etelä-Euroopan aurinkomatkat.
Perinnebiotooppien säilyminen ei ole raha- vaan tahtokysymys. Vihreiden kansanedustaja ja entinen ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen kiittää luonnonlaidunpäivänä laidunten ylläpitäjiä ja vaatii, että luonnonlaitumien tukiehtojen tulkintaa järkevöitetään arvokkaiden maatalousympäristöjen säilymiseksi.
Vihreiden kansanedustaja ja ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Krista Mikkonen ihmettelee maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin toimintaa. Mikkosen mukaan vallitsee laaja tahtotila turvata monimuotoiset luonnonlaitumet ja tätä varten on EU-rahaa olemassa. Ministeri Essayah haluaa vähentää luonnonlaitumien kokonaispinta-alatavoitetta 8 000 hehtaarilla. Asiasta päättää Suomen CAP-suunnitelman 2023–2027 seurantakomitea huomenna 10.6.2025.
Tulevana lauantaina juhlitaan kouluvuoden päättymistä. Päivä on erityinen etenkin lukion ja ammatillisen koulutuksen päättäville nuorille, jotka ovat suorittaneet oppivelvollisuutensa ja saavat käteen tutkinnon. Takana on pitkä opintie. Nyt koko maailma on avoin!
Kulutamme maapallon luonnonvaroja nopeammin kuin ne uusiutuvat. Maailman ylikulutuspäivää vietetään nykyään jo heinä-elokuun vaihteessa. Energiajärjestelmämme on viimeiset reilu sata vuotta perustunut fossiiliseen energiaan, joka on syntynyt aiempien vuosimiljoonien aikana. Niiden käyttö vapauttaa jättimäisen määrän hiiltä ilmakehään lyhyessä ajassa.
Ilmastokriisi ja luontokato kietoutuvat tiukasti toisiinsa. Ilmaston kuumeneminen kiihdyttää luontokatoa. Luonto taas sopeutuu muuttuvaan ilmastoon sitä paremmin, mitä monimuotoisempi se on.
Vihreä tai puhdas siirtymä eli irtautuminen fossiilisista on välttämätöntä päästöjen vähentämiseksi. Se on kuitenkin tehtävä tavalla, jolla ei ruokita luontokatoa. Siirtymä ei ole vihreä, jos se heikentää luonnontilaa eikä puhdas, jos se likaa vesistöjämme.
Kaivokset eivät kuulu luonnonsuojelualueille. Tällaisia itsestäänselvyyksiä pitää yhä sanoa ääneen. Sakatin kaivosta suunnitellaan Viiankiaavan suolle, vaikka se on kaksinkertaisesti suojeltu luonnontilainen aapasuo. Suo kuuluu sekä EU:n Natura 2000 -luonnonsuojelualueiden verkostoon että kansalliseen soidensuojeluohjelmaan.
Demokratia tarkoittaa kansanvaltaa. Siihen liittyvät kiinteästi sananvapaus, oikeusvaltio ja tasa-arvo. Näitä arvoja, joita olemme tottuneet pitämään itsestäänselvyyksinä länsimaisissa demokratioissa, haastetaan nyt monesta suunnasta.
Yle julkaisi tänään tiedon, että viimeisin versio hallituksen vanhojen metsien kriteereiksi on olennaisilta osiltaan täysin sama kuin lausuntokierroksella olleet luonto- ja tiedevastaiset satumetsäkriteerit. Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja ja vihreiden kansanedustaja Krista Mikkonen on tyrmistynyt tavasta, jolla Orpon hallitus on valmis ohittamaan sekä luonnonsuojelun tarpeet että tiedeyhteistön kritiikin.
Vihreiden Itäisen Suomen kansanedustajat, Krista Mikkonen Joensuusta ja Hanna Holopainen Lappeenrannasta, ovat jo pitkään odottaneet hallitukselta toimia Itäisen Suomen elinvoiman parantamiseksi. Itäisen Suomen ohjelma julkaistiin tänään 6.2.2024. Ohjelman tavoitteena on edistää Itäisen Suomen maakuntien taloudellista kasvua, elinvoimaa, investointeja, osaamisen kehittämistä ja työvoiman saatavuutta.
Elämme vaihtoehdottoman talouspolitiikan aikakautta. Leikkaukset sosiaaliturvaan ovat välttämättömiä, sanoo sosiaaliturvaministeri Grahn-Laasonen. Leikkaukset kulttuuriin ovat välttämättömiä, sanoo tuore kulttuuriministeri Talvitie. Sama viesti on kuultu pääministeri Orpon suusta lukemattomia kertoja.
Suomen terveydenhoitojärjestelmä perustuu laadukkaisiin julkisiin palveluihin ja kaikkien mahdollisuuteen saada hoitoa yhdenvertaisesti. Tämä ei ole itsestäänselvyys, vaan pitkän poliittisen kamppailun tulos.
Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Krista Mikkonen peräänkuuluttaa hallitukselta tieteelliseen tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa. Mikkonen nostaa talouspolitiikan arviointineuvoston raportista esiin päästöjen vähentämisen ja hiilinielujen merkityksen. Talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisi vuosittaisen arvionsa hallituksen talouspolitiikan linjasta ja julkisen talouden kestävyydestä 28.1.2025.
Luomutuotannon hyödyt ovat kiistattomia. Torjunta-aineiden ja keinotekoisten lannoitteiden välttäminen edistää luonnon monimuotoisuutta ja parantaa ekosysteemien tilaa. Ravinteiden kierrätys ja biologinen typensidonta parantavat maaperän rakennetta ja vähentävät vesistöjen rehevöitymistä. Uudistavalla viljelyllä saadaan sidottua hiiltä maaperään. Luomueläimillä on luonnollisemmat elinolot ja enemmän tilaa, jolloin eläinten hyvinvointi paranee.
Eduskunta hyväksyi sairaalaverkon leikkaukset ääniin 101–96. Vihreiden Savo-Karjalan kansanedustaja Krista Mikkonen on pettynyt hallituksen toimintaan ajaa alas julkista terveydenhoitoa ja supistaa palveluita erityisesti itäisessä Suomessa.
Vihreät haluaa rakentaa menestyvää Suomea, joka kantaa vastuuta ympäristöstä, ihmisistä ja taloudesta.
Me kaikki jaamme tavoitteet julkisen talouden vahvistamisesta, Suomen saamisesta kestävän kasvun uralle ja velkaantumisen taittumisesta. Kyse on siitä, miten se tehdään.
Suomen terveydenhoitojärjestelmä perustuu laadukkaisiin julkisiin palveluihin ja kaikkien mahdollisuuteen saada hoitoa yhdenvertaisesti. Tämä ei ole itsestäänselvyys, vaan pitkän poliittisen taistelun tulos.
Suomalainen elävä kulttuuri on aina ollut tärkeä osa kansamme hengissä pysymistä. Kulttuuriperinnön kautta välittyy tähän päivään tarinoita, merkityksiä ja tottumuksia, joista tunnistamme itsemme ja joista kasvaa juuremme. Kulttuuriperintö ympäröi meitä kaupungeissa ja taajamissa, luonnonmaisemissa ja arkeologisissa kohteissa.
Hyvä kunniapuheenjohtaja, arvoisat veteraanikansanedustajat ja kutsuvieraat, hyvät luonnonystävät.
Vuodesta 1979 toiminut eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmä on ollut tärkeä vaikuttaja siinä työssä, mitä tässä talossa on tehty luonnon eteen vuosikymmenten ajan. Luonnonystävät eri puolueista ovat löytäneet ryhmästä kumppaneita yhteisten ympäristötavoitteiden edistämiseksi.
Metsässä yhdistyy monta asiaa. Se tuo taloudellista ja henkistä hyvinvointia. Se on elinympäristö lukuisille eliölajeille. Metsät sitovat ja varastoivat hiiltä ilmakehästä. Metsät peittävät kolme neljäsosaa Suomen maapinta-alasta. Metsillä ja niiden käsittelyllä on iso vaikutus vesistöihin.
Ruokakurssi ikäihmisille, auttava puhelin, ruskaretki, kuoroilta, vesijumppa, kyläfestarit, infoilta sydänsairauksista, kesäteatteri, lasten jalkapallotreenit, kohtaamiskahvila, digineuvonta… Kaikesta tästä ja paljosta muusta kiitos järjestöille. Väitän, että meistä jokainen on saanut nauttia järjestöjen toiminnasta jossain muodossa. Niiden ansiosta toimintaa löytyy syrjemmältäkin ja pienituloisimmillakin on mahdollisuus osallistua.
Raakkutuho ja siitä seurannut jälkipyykki on tehnyt näkyväksi, ettei toiminta suomalaisessa luonnossa ole niin vastuullista, kuin metsäala on antanut ymmärtää. Tästä on langennut alan kaikkien toimijoiden ylle pitkä varjo, josta joutuvat kärsimään myös vastuullisesti ympäristöasiansa hoitavat.
Olemme täysin riippuvaisia luonnosta – siksi luonnon monimuotoisuuden heikkenemisellä on meille merkitystä. Emme pääse luontokatoa pakoon.
Ihmiskunnan varallisuus on synnytetty ja kasvatettu luonnon kustannuksella. Kulutuksemme on jo pitkään ylittänyt luonnon kantokyvyn. Siitä seuraa vääjäämättä hyvinvointimme lasku, kun luonnosta saatavat tavarat ja palvelut eivät enää riitä tukemaan luonnosta riippuvaa talouttamme. Luontokadon myötä heikkenevät myös luonnon merkittävät hyvinvointi-, terveys- ja virkistysvaikutukset.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen on vierailullut tänään Viiankiaavan luonnonsuojelualueella, jonne on suunnitteilla Sakatin kaivoshanke. Mediatietojen mukaan ministeri Mykkäsen kannanotoista ilmeni myötämielisyys kaivoshanketta ja sen vaatimaa Natura-poikkeuslupaa kohtaan, vaikkei hän ottanut asiaan suoraan kantaa. Ministeri perusteli kaivoshanketta Euroopan vihreällä siirtymällä ja Suomen malmivarantojen roolilla siinä.
Puhtaat vedet ovat korvaamaton rikkaus. Silti vesiensuojelun parantamisen sijaan Orpon hallitus on valmis heikentämään vesien tilaa. Jo hallitusohjelmassaan se leikkasi vesiensuojelun rahoituksen kolmasosaan edellisen hallituksen tasosta. Käytännössä leikkaus on vielä suurempi, sillä samalla menetetään vesiensuojeluavustusten omarahoitusosuus, jonka muut tahot ovat maksaneet.
Epävakaassa maailmassa tarvitaan visiota sellaisesta Euroopasta ja unionista, joka mahdollistaa jokaiselle hyvän ja turvallisen elämän. Tämä vaatii periksiantamatonta työtä yhteisten arvojemme puolesta. Yksi niistä on tasa-arvo.
Järjestin kansanedustaja ja ulkopolitiikan konkarin Pekka Haaviston kanssa keskustelun Vihreästä ulkopolitiikasta. EU on tärkeä toimija Suomen turvallisuudessa, ja tulevaisuudessa Euroopan rooli ulko- ja turvallisuuspolitiikassa korostuu entisestään. Miltä näyttää vihreä EU:n ulkopolitiikka Suomen näkökulmasta?
Orpon hallitus on valinnut talouspolitiikan linjan, jolla syvennetään eriarvoisuutta: työllisyystoimia, jotka vaikeuttavat työn saamista, maahanmuuttopolitiikan, joka vaikeuttaa osaajapulaa, sosiaali- ja terveyspolitiikan linjan, jossa julkista terveydenhuoltoa rapautetaan. Me vihreät uudistaisimme taloutta, niin että se mahtuu yhden planeetan rajoihin. Huolehtisimme sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja vahvistaisimme osaamista.
Kesäkuun europarlamenttivaalit ovat jo ovella. Vaalikeskustelu maataloudesta loistaa poissaolollaan, vaikka uudelle parlamenttikaudelle osuu nykyisen CAP-kauden loppuun viennin lisäksi seuraavan kauden valmistelu. EU:n maatalouden tukipolitiikkaa on yksinkertaistettava viljelijäystävällisemmäksi. Samalla viljelijöitä on autettava vahvemmin maatalouden luonto- ja ilmastotyössä. Riippuvuutta hyökkäyssotaa käyvään Venäjään on vähennettävä esimerkiksi lannoiteraaka-aineiden osalta.
Metsien sanotaan yhdistävän meitä suomalaisia, mutta liian usein keskustelu niiden käytöstä ja suojelusta jakaa meitä. Olisikin mietittävä vakavasti voisiko laajalla, yliparlamentaarisella joukolla etsiä yhteisiä pitkän tähtäimen tavoitteita metsäluonnon tilan parantamiselle ja kestävälle hyödyntämiselle.
Eduskunta keskusteli Keskustan jättämästä välikysymyksestä hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta. Pidin Vihreiden ryhmäpuheenvuoron keskustelussa, ja esitin hallitukselle epäluottamusta. Alla puheeni.
Neljä viidestä maanviljelijästä kertoo, että luonnon monimuotoisuus on heille tärkeää. Tulos ei ole yllätys. Mitä monimuotoisempi luonto, sen enemmän se hyödyttää myös viljelijää. Esimerkiksi pörriäiset tarjoavat pölytystä, kosteikko tulvasuojelua ja petohyönteiset ja linnut pitävät tuhohyönteisten kantoja kurissa.
Epävakaassa maailmassa tarvitsemme vakaata EU:ta, se on erityisesti Suomen kaltaisen pienen maan etu. Globaaleihin haasteisiin tarvitaan vahvoja globaaleja toimijoita, jotka ohjaavat koko maailmaa. EU:n päästökauppa on tästä hyvä esimerkki: vastaava järjestelmä on levinnyt EU:n ulkopuolella niin, että se kattaa jo neljänneksen kaikista maailman ilmastopäästöistä, vaikka EU:n omat päästöt ovat alle seitsemän prosenttia. Onkin erityisen valitettavaa, että Suomi oli mukana kaatamassa yritysvastuudirektiiviä, joka olisi vastaavanlaisesti asettanut ehtoja reilummalle yritystoiminnalle, mikä olisi ollut suomalaisten yritysten kilpailuetu.
Kiertotalous on talousmalli, jossa ei tuoteta ja kuluteta jatkuvasti lisää, vaan hyödynnetään jo käytössä olevien tuotteiden arvo mahdollisimman pitkään. Lineaarisen kulutus- ja tuotantotavan sijaan pyritään suljettuun kiertoon, jossa materiaalit palaavat tuotteista aina uudelleen raaka-aineeksi.
”Mitään suurta ei saa yrittämättä”, toteaa selvityshenkilö Esa Härmälä Palokinkoskien ennallistamisen toteuttamista koskevassa raportissaan. Raportissa suositellaan padon purkamista ja laajan koskialueen ennallistamista. Tämä palauttaisi vaelluskalojen luontaisen yhteyden Heinäveden ja Juojärven reittien välillä, mahdollistaisi laajat poikastuotantoalueet ja loisi eteläisen Suomen pisimmän vapaan koskijakson.
Suomelle on valittu uusi presidentti, Alexander Stubb, joka aloittaa työnsä maaliskuun alussa. Toisen kierroksen vaali oli historiallisen tiukka: Pekka Haavisto hävisi pienemmällä erolla presidentin kansanäänestyksen historiassa.
Presidentinvaalien ennakkoäänestys on käynnistynyt tänään. Vajaan kuukauden päästä uusi tasavallan presidentti on jo valittu.
Presidentinvaali on ennen kaikkea henkilövaali. Tätä korostaa myös se, että presidentti luopuu puolueen jäsenyydestä valituksi tultuaan. Näissä vaaleissa henkilövaali on korostunut jo ehdokasasettelussa, kun ehdokasasettelussa on puolueiden rinnalla käytetty kannatusyhdistyksiä. Eihän kukaan ehdokas karvoistaan pääse, mutta omaa puoluetta laajemman tuen etsiminen alusta asti kertoo vahvasta halusta toimia koko kansan presidenttinä.
YK:n ilmastokokouksessa hyväksyttiin päätöslauselma, jossa mainitaan ensimmäistä kertaa siirtyminen pois fossiilisista polttoaineista. Tämä on historiallinen päätöslauselma. Päätökseen jäi parantamisen varaa: olisi tarvittu velvoittava linjaus fossiilisista luopumisesta selkeällä deadlinella, sillä toimilla on kiire.
Vihreät esittää itäiselle Suomelle investointipakettia, jolla vahvistetaan alueen saavutettavuutta, yritysten elinvoimaisuutta, korkeaa osaamistasoa sekä vihreän siirtymän investointeja. Investointipaketti on osa Vihreiden vaihtoehtobudjettia.
Eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmän kannanotto 17.11.2023.
Hallituksen vuoden 2024 valtion talousarvioesityksen eduskuntakäsittelyn yhteydessä eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmä haluaa nostaa esiin suomalaisen luonnon merkityksen kansallisomaisuutena, josta huolehtiminen on yhteinen velvollisuutemme. Luontokatoa ei Suomessa ole onnistuttu pysäyttämään, vaan se jatkuu.
Puhuttaessa suomalaisen luonnon monimuotoisuudesta katse kääntyy usein metsiin. Ei ihme, sillä metsät peittävät maa-alastamme yli neljä viidesosaa ja metsien käyttö on voimakasta. Suuri osa lajeistamme elää metsässä ja muutokset metsien rakenteessa heijastuvat niiden elinmahdollisuuksiin. Uhanalaisista lajeistamme kolmannes onkin metsien lajeja.
Vihreät kansanedustajat Tiina Elo, Inka Hopsu ja Krista Mikkonen kritisoivat 300 ilveksen kaatoon myönnettyjä poikkeuslupia. Edustajat jättivät asiasta kirjallisen kysymyksen ministerille.
Arvoisa puhemies!
Budjettikirja kertoo laatijansa arvoista. Se, mihin eurot suunnataan, on paljon paljastavampaa kuin sanat, joita hallitusohjelmaan on kirjoitettu. Orpo—Purran hallituksen arvomaailma on kova. Se on päättänyt leikata jo valmiiksi heikossa asemassa olevilta ja pienillä tuloilla sinnitteleviltä samanaikaisesti, kun se vahvistaa hyvin toimeentulevien asemaa. Hallitus sanoo haluavansa turvata hyvinvointiyhteiskunnan tuleville sukupolville, mutta todellisuudessa se vie lapsilta ja nuorilta hyvinvointiyhteiskunnan turvaverkon. Lapsiköyhyys syvenee ja kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevilta nuorilta leikataan palveluista. Samalla se luo yhä useammalle nuorelle näköalattomuutta.
Kuluva viikko on yksi syksyn kiireisimmistä eduskunnassa. Keltaiset budjettikirjat jaettiin perjantaina täysistuntosaliin ja kuluva viikko keskustellaan tiiviisti valtion ensi vuoden talousarviosta.
Vihreiden kansanedustaja Krista Mikkonen ja Keskustan kansanedustaja Vesa Kallio ovat huolestuneita Suomen tekemästä ympäristötukia koskevasta sopimustulkinnasta, joka vaarantaa arvokkaiden perinneympäristöjen säilymisen. Perinnebiotoopeissa elää paljon uhanalaisia lajeja ja ne ovat arvokkaita maisemakohteita.
Tänään vietetään eurooppalaista luomupäivää. Luomutuotannossa panostetaan eläinten hyvinvointiin ja sen päästöt vesistöihin ja ilmastoon ovat tavanomaista maataloutta pienemmät. Luomu myös lisää omavaraisuutta, kun ei tarvitse turvautua ulkomailta tuotuihin torjunta-aineisiin ja fossiilisiin lannoitteisiin.
Kiertotalous on avainasemassa siirtymässä kohti kestävämpää talousjärjestelmää. Kiertotalouden edistämiseksi tarvitaan monenlaisia keinoja kuten osaamisen lisäämistä, kierrätysmateriaalin käyttöä paremmin mahdollistavaa lainsäädäntöä, taloudellisia ohjauskeinoja ja kierrätysvelvoitteita. Hallitusohjelmassa on kauniita kirjauksia kiertotalouden edistämisestä, mutta konkreettiset esitykset jäävät uupumaan.
Vietin Suomen luonnon päivää Heinäveden Palokissa. Pieneen kylään kokoontui parisataa ihmistä – kyläläisiä, mökkiläisiä, kalastajia, paikallisia yrittäjiä ja luonnonsuojelijoita. Kaikkien toiveena on Palokin koskien ennallistaminen.
Kuluneen kesän uutisia hallitsivat perussuomalaisten rasistiset kannanotot, niistä seurannut hallituskriisi sekä laaja keskustelu demokratian tilasta ja toisaalta valtaapitävien vastuusta. Opposition välikysymyksen välttääkseen pääministeri Orpo päätti antaa tiedonannon yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa, niin sanotun rasismin vastaisen tiedonannon. Sillä hallitus haluaa vakuuttaa, että ei katso rasismia läpi sormien.
Olemme jälleen saaneet lukea uutisia siitä, mitä maapallon kuumentuminen aiheuttaa. Lämpöennätykset ovat rikkoutuneet maalla ja merellä, voimistuneet sään ääri-ilmiöt ovat lisänneet rajuilmoja, tulvia, kuivuutta ja metsäpaloja.