Kaivokset eivät kuulu luonnonsuojelualueille
Kaivokset eivät kuulu luonnonsuojelualueille. Tällaisia itsestäänselvyyksiä pitää yhä sanoa ääneen. Sakatin kaivosta suunnitellaan Viiankiaavan suolle, vaikka se on kaksinkertaisesti suojeltu luonnontilainen aapasuo. Suo kuuluu sekä EU:n Natura 2000 -luonnonsuojelualueiden verkostoon että kansalliseen soidensuojeluohjelmaan.
Euroopan komissio on nimennyt Sakatin kaivoksen EU:lle strategisesti tärkeäksi kaivoshankkeeksi. Se tarkoittaa, että Sakatin lupahakemus täytyy käsitellä nopeutetussa tahdissa. Strategisen hankkeen aseman hakeminen on yritysten asia, mutta maiden hallituksilla on niihin veto-oikeus. Orpon hallitus ilmoitti vuoden alussa, ettei se käytä veto-oikeuttaan. Silloin ei vielä ollut julkista, mitkä hankkeet olivat hakeneet strategisen tärkeän hankkeen statusta.
Orpon hallitus ei siis näe ristiriitaa siinä, että luonnonsuojelualueesta tehdään kaivos. Se on valmis uhraamaan luontoarvot lyhytaikaiselle kaivostoiminnalle. Väistyvän elinkeinoministeri Wille Rydmanin mukaan Viiankiaavan Natura-poikkeamalle on ”kaikki edellytykset”. Nyt viimeistään olisi ympäristöministerin aika ryhtyä puolustamaan luontoa.
On täysin kestämätön ajatus, että kolminkertaisin perusteluin suojeltu, luontoarvoiltaan maailmanluokkaa oleva aapasuo uhrattaisiin monikansallisen kaivosjätin lyhytnäköiselle toiminnalle.
Viiankiaavan luonnonsuojelualue on luontoarvoiltaan poikkeuksellisen arvokas. Myös kaivoslupaa alueella havittelevan yhtiön itsensä tekemä luontoselvitys toteaa, että kaivos heikentäisi merkittävästi alueen luontoarvoja vesitalouden muutosten seurauksena. Vaarana on, että alueen pohjaveden taso laskisi ja se aiheuttaisi jopa suon kuivumisen. Viiankiaavan mineraaliesiintymä on kooltaan keskikokoinen eikä se edes sisällä mitään harvinaisia mineraaleja. Sen sijaan luontoarvoiltaan Viiankiaapa on erityisen merkittävä.
Ministeri Rydmanin halu vaatia Natura-alueen purkua jo ennen kuin viranomaiset ovat arvioineet hankkeen vaikutuksia kertoo niin perussuomalaisten paniikista kannatusromahduksensa vuoksi että täydellisestä piittaamattomuudesta suomalaista luontoa kohtaan. Todellisuudessa suomalaiset arvostavat puhdasta ja monimuotoista luontoa. Ajatus sallia monikansallisen kaivosyhtiön viedä mineraalit ja tuhota ainutlaatuinen aapasuo muutaman vuoden kaivamisen tähden on kestämätön.
Hallituksen välinpitämättömyydestä luontoa kohtaan kertoo se, ettei ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) ole kommentoinut asiaa mitenkään. Ympäristöministerin agendalla luonnonsuojelu ja luonnon monimuotoisuus ovat loistaneet poissaolollaan. Nyt olisi viimein aika ympäristöministerin ryhtyä pitämään luonnon puolta.
Orpon hallitus on tiputtanut luonnonsuojelun määrärahat kolmasosaan edellisen hallituksen tasosta. Se on lainsäädännöllä heikentänyt monimuotoisuutta esimerkiksi sallimalla puhtaan siirtymän hankkeiden heikentää erinomaisia vesiä ja luonnonsuojelualueita, purkamalla rakentamisen sääntelyä ja sallimalla jopa uhanalaisten lajien metsästämisen. Vanhojen metsien suojelulupaus petettiin. Nyt hallitus ei näe mitään ristiriitaa kaivoksen perustamisessa luonnonsuojelualueelle.
Onko liikaa toivottu, että olemassa olevaa luonnonsuojelua ei pureta?
