Terveydenhoitoamme ei pidä romuttaa

Suomen terveydenhoitojärjestelmä perustuu laadukkaisiin julkisiin palveluihin ja kaikkien mahdollisuuteen saada hoitoa yhdenvertaisesti. Tämä ei ole itsestäänselvyys, vaan pitkän poliittisen taistelun tulos.

Nykyinen hallitus on kuitenkin viemässä terveydenhoitojärjestelmää suuntaan, jossa hoitoa joutuu odottamaan pidempään ja se on kalliimpaa. Hallitus siirtää painopistettä yksityiseen terveydenhoitoon, jonne se pumppaa rahaa. Samanaikaisesti hyvinvointialueet ovat niin alirahoitettuja, että lakisääteiset palvelut ovat uhattuina.

Olemme lukeneet lehdistä toinen toistaan hurjempia uutisia terveydenhoitojärjestelmän tilasta, niin asiakkaiden kuin terveydenhoitoalan ammattilaisten näkökulmasta. 

Esimerkiksi Oulussa on käynyt ilmi, että lääkärintarkastuksia ei järjestetty kaikille kahdeksan kuukauden ikäisille vauvoille, vaikka laki niin vaatii. Syyksi on kerrottu säästöt ja lääkäripula. 

Lohjalla puolestaan kätilöille oli annettu tunti aikaa päättää, ottavatko he vastaan työn toisella paikkakunnalla Lohjan sairaalan synnytystoiminnan päättyessä. On kohtuutonta vaatia päättämään tunnissa koko perhettä koskevasta muutoksesta, lasten kouluista ja kodin vaihtamisesta. 

Samaan aikaan, kun maamme kärsii hoitajapulasta, joutuvat hyvinvointialueet käymään yt-neuvotteluja hallituksen asettamien säästöpaineiden vuoksi.

Orpon hallitus heikentää hoitotakuuta eli sitä, kuinka nopeasti hoitoon pääsee. Tällä hetkellä kiireettömään hoitoon on lain mukaan päästävä kahden viikon sisällä. Jos hallituksen lakiesitys menee läpi, ensi vuoden alusta lähtien kiireettömään sairaanhoitoon pääsyä pidennetään kolmeen kuukauteen. Maallikkokin ymmärtää, että tässä ajassa tauti ehtii edetä ja oireet pahentua.

Hoitotakuun heikentämisen taustalla on sama syy kuin hallituksen muissakin toimissa: julkisen talouden tasapainottaminen. Hoitotakuun heikentämisellä tavoitellaan ensi vuodesta alkaen noin sadan miljoonan euron vuosittaisia säästöjä julkisessa terveydenhuollossa. Todellisuudessa säästöjen sijaan hoitoonpääsyn viivästyminen uhkaa pikemminkin tuoda lisälaskun. Tilannetta pahentaa entisestään, että sadan miljoonan euron leikkaus rahoituksesta näkyy väistämättä palveluiden saatavuudessa ja laadussa. 

Leikkausten sijaan satsaaminen varhaiseen puuttumiseen, nopeaan hoitoon pääsyyn ja ennaltaehkäisyyn on avain kustannusten hillitsemiseen. Hyvinvointialueille pitää antaa mahdollisuus muuttaa toimintaansa siihen suuntaan. Orpon hallituksen leikkausten vuoksi tilanne alueilla on juuri päinvastainen. Leikkauspaineiden alla olevat alueet joutuvat tekemään lyhytnäköisiä säästöpäätöksiä, joista koituu myöhemmin moninkertainen lasku. 

Tämän välttämiseksi nyt ei ole aika leikata alueilta, vaan niille on annettava lisäaikaa palveluiden painopisteen reivaamisessa hoitoketjun alkupäähän. Tämä vaatii alueille annetun alijäämän kattamisvelvoitteen lykkäystä. Vain siten voimme turvata taloudellisen kestävyyden tulevaisuudessa. 

Kirjoitus on alun perin julkaistu Maaseudun tulevaisuuden vieraskolumni-palstalla 27.11.2024.