Emme pääse luontokatoa pakoon

Olemme täysin riippuvaisia luonnosta – siksi luonnon monimuotoisuuden heikkenemisellä on meille merkitystä. Emme pääse luontokatoa pakoon.

Ihmiskunnan varallisuus on synnytetty ja kasvatettu luonnon kustannuksella. Kulutuksemme on jo pitkään ylittänyt luonnon kantokyvyn. Siitä seuraa vääjäämättä hyvinvointimme lasku, kun luonnosta saatavat tavarat ja palvelut eivät enää riitä tukemaan luonnosta riippuvaa talouttamme. Luontokadon myötä heikkenevät myös luonnon merkittävät hyvinvointi-, terveys- ja virkistysvaikutukset.

Luontokadon torjunta on välttämättömyys ja se tarkoittaa aktiivisia toimia. Pelkkä suojelu ei riitä, vaan luonnontilaa tulee parantaa. Omia jälkiämme on korjattava. Uusien haittojen synnyttäminen on minimoitava.

Monet ovat lähteneet mukaan. Yksi jättää pellonpientareet leikkaamatta, toinen säästää tietyt kohdat metsästään hakkuilta, kolmas osallistuu vieraslajitalkoisiin, neljäs on muuttanut osan pihanurmikosta kedoksi. Myös yhä useampi yritys ja rahoittaja on sitoutunut luonnon monimuotoisuuden edistämiseen.  

Luontokadon torjuminen ei voi olla ainoastaan vapaaehtoisuuden varassa, tarvitaan lainsäädäntöä. 

Keskustelu luontokadon hinnasta sai vauhtia kolme vuotta sitten, kun Cambridgen yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Partha Dasguptan laaja raportti luonnon merkityksestä ihmiskunnan taloudelle julkaistiin. Vähemmälle keskustelulle on jäänyt viime vuonna julkaistu Luken selvitys Dasguptan raportin merkityksestä Suomelle.  

Lukella oli kolme pääviestiä. Ensinnäkin toimintatapojamme on välttämätöntä muuttaa kaikilla hallinnon ja elinkeinoelämän tasoilla. Kaikilla talouden sektoreilla on oma vaikutuksensa luontokatoon, mutta toisaalta myös mahdollisuuksia sen ehkäisyyn. 

Toiseksi Suomen on oltava mukana muutoksen suuntaa määrittelevissä kansainvälisissä prosesseissa. Samanaikaisesti on toimittava kansallisesti: kansalaiset ja paikalliset toimijat voivat olla myös edelläkävijöitä. Kolmanneksi on tunnistettava sellaiset kustannustehokkaat toimet, jotka luontohyötyjen ohella parantavat myös ihmisten hyvinvointia. 

Nykyhallituksen ymmärrys luonnon monimuotoisuuden tärkeydestä kestävän talouden näkökulmasta on heikkoa. Se esimerkiksi romahdutti luonnonsuojelun rahoituksen ja heikensi luonnonlaitumien tukia. Se ei ole tuomassa mitään luonnon monimuotoisuutta parantavaa lainsäädäntöä, vaan pikemminkin höllentää sitä puhtaan siirtymän nimissä. Kansainvälisesti Suomi on siirtynyt aktiivisesta edistäjästä jarruttajaksi, mikä nähtiin esimerkiksi yrityksenä kaataa EU:n ennallistamisasetus. 

Hallituksen ponnistelut kestävän talouden eteen valuvat hukkaan, jos luontokadon torjunta unohdetaan. Viimeistään nyt hallituksen on syytä tutustua Dasguptan ja Luken raportteihin. Jos luonnon monimuotoisuudesta ei huolehdita, se ei voi tuottaa tarvitsemiamme elintärkeitä palveluita, joihin hyvinvointimme nojaa. 

Kirjoitus on alun perin julkaistu Maaseudun tulevaisuuden vieraskolumni-palstalla 7.8.2024