Liikenteen ilmastotyön onnistumiseen tarvitaan kaikki keinot

Fossiilipäästöjen vähentäminen on ilmastopolitiikan ytimessä. Viidennes päästöistämme tulee liikenteestä. Juuri nyt lausunnoilla on hallituksen fossiilittoman liikenteen tiekartta, joka etsii keinoja näiden vähentämiseen.

Suomi on monien olosuhteiden maa. Siksi liikenteen päästövähennystoimissa yksi keino ei sovi kaikille, vaan tarvitsemme pöydälle ison joukon erilaisia keinoja.

Lue lisää

Politiikan ja tieteen yhteistyötä pitää tiivistää

Kohtaamme politiikassa ja päätöksenteossa maailman monimutkaisuuden. Vaikka julkisessa keskustelussa ongelmat pelkistyvät joskus mustavalkoiseksi vastakkainasetteluksi, todellisuudessa yhteiskuntamme haasteet ovat yhteenkietoutuneita ja ylittävät hallinnonalojen rajat.

Luontokato ja ilmastonmuutos ovat esimerkkejä ongelmista, jotka lävistävät yhteiskunnan eri alueet ja muuttuvat nopeasti. Näiden ongelmien ratkomisessa päättäjät ja päätösten valmistelijat tarvitsevat vahvaa tukea tiedeyhteisöltä.

Lue lisää

Ratkaisut globaaleihin haasteisiin löytyvät läheltä

Vuodesta 2020 jää päällimmäisenä mieleen koronaviruspandemia. Virus on osoittanut konkreettisesti, kuinka keskinäisriippuvaisessa maailmassa elämme ja kuinka luontokriisin seuraukset tulevat arkitodeksi.

Tutkijat ovat varoittaneet covid-19-kaltaisen viruspandemian mahdollisuudesta jo jonkin aikaa luonnontilaisten alueiden huvetessa. Nyt viimeistään on aika ottaa opiksi ja ryhtyä entistä määrätietoisemmin reagoimaan riskeihin jo ennen kuin ne toteutuvat.

Lue lisää

Turvemaat avainroolissa maatalouden ilmastotyössä

Maatalouden 15 miljoonan hiilidioksiditonnin kokonaispäästöistä yli puolet tulee turvepelloilta, vaikka turvepeltojen osuus peltoalasta on vain kymmeneksen. Turvepeltojen päästöt ovat suuremmat kuin koko henkilöautoliikenteemme päästöt.

Maatalouden päästöjen vähentämisessä kannattaakin suunnata katse turvepeltoihin. Siellä saadaan suurimmat vaikutukset aikaiseksi.

Lue lisää

Biojätteestä kotimaista energiaa ja työtä

Suomessa kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta päätyy jätteeksi peräti yli kymmenes. Se on valtava määrä. Kaikki tämän ruoan eteen tehty työ ja käytetyt resurssit valuvat näin täysin hukkaan. Lisää hukkaa syntyy, jos ruokahävikkiä tai syntyvää biojätettä ei lajitella. Me suomalaiset olemme huippuja palauttamaan panttipullot ja lajittelemaan paperit, muovinkin keräämiseen innostuimme helposti. Mutta jostain syystä biojäte ei kierrä.

Lue lisää

Luontoon!

Korona on koetellut Suomea ja koko maailmaa kovalla kädellä. Mutta se on saanut syntymään myös myönteisiä uusia trendejä. Ensinnäkin on otettu iso digiloikka etätöiden ja -kokousten hyödyntämisessä. Toisekseen suomalaisten into luonnossa liikkumiseen sekä kotimaan matkailuun on noussut ihan uusiin sfääreihin.

Lue lisää

Maatalous ilmastotyössä

Viidentoista vuoden päässä häämöttää tavoite hiilineutraalista Suomesta. Vuonna 2035 ilmastopäästömme voivat olla korkeintaan sen verran kuin pystymme hiiltä sitomaan – ei helppo temppu, mutta mahdollinen. Nyt on jo käynyt selväksi, että intoa ja osaamista meiltä löytyy. Myös joitain epäilyksen ääniä on kantautunut, mutta muutoksessa sekin kuuluu asiaan.

Lue lisää