Luontokadon pysäyttäminen vaatii toimia kaikilta hallinnonaloilta
Eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmän kannanotto 17.11.2023.
Hallituksen vuoden 2024 valtion talousarvioesityksen eduskuntakäsittelyn yhteydessä eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmä haluaa nostaa esiin suomalaisen luonnon merkityksen kansallisomaisuutena, josta huolehtiminen on yhteinen velvollisuutemme. Luontokatoa ei Suomessa ole onnistuttu pysäyttämään, vaan se jatkuu.
Tavoite luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämistä vuoteen 2030 mennessä yhdistää kaikkia ympäristö- ja luontoryhmässä edustettuja puolueita. Myös Orpon hallituksen hallitusohjelmassa on siihen sitouduttu. Toimet, jotka tehdään alkaneella vaalikaudella, ovat keskeisiä tavoitteen saavuttamiselle.
Onnistuakseen luontokadon pysäyttäminen edellyttää kaikkien hallinnonalojen osallistumista ja ministeriöiden rajapinnat ylittävää yhteistyötä. Vastaavasti kuin nyt satsataan puhtaan teknologian edistämiseen, tarvitsee myös luonnon- ja ympäristönsuojelu selkeän koko hallinnon jakaman tahtotilan ja riittävät resurssit. Tämä vuoksi esitämme, että hallitus valmistelee vuoden 2025 talousarviota varten esitykset, joilla vahvistetaan taloudellisia ohjauskeinoja turvaamaan tulevien sukupolvien hyvinvoinnin edellytyksiä ja mitataan BKT:n rinnalla kokonaiskestävyyttä eli hyvinvointia, talouden kannattavuutta ja ympäristön tilaa hallitusohjelman mukaisesti.
Kannamme huolta siitä, että talousarvioesityksessä luonnon- ja ympäristönsuojelun rahoitus on merkittävästi nykyistä alhaisempi, mikä vaarantaa tavoitteen luontokadon pysäyttämisestä. Luontokadon pysäyttäminen vaatii lisää suojeltua pinta-alaa sekä luonnontilan parantamista metsissä, soilla, tuntureilla ja vesistöissä. Tämä ei ole mahdollista ilman riittäviä resursseja. Erityinen huoli liittyy METSO- ja Helmi-ohjelmien sekä vesiensuojelun tehostamisohjelman alueellisesti kattavaan toteuttamiseen, kun ohjelmien rahoitus supistuu.
Puhtaan siirtymän investoinnit vaativat ympäristöviranomaisen riittäviä voimavaroja, jotta ympäristövaikutusten arviointia ja luvituksen laadukkuutta ja sujuvuutta voidaan parantaa. Viranomaisten riittävät voimavarat ovat sekä ympäristön että toiminnanharjoittajien etu, jolla varmistetaan, että investoinnit toteutetaan yhteiskunnan kokonaisetu huomioiden eivätkä ne johda luontokadon lisäämiseen. Ympäristö- ja luontoryhmä painottaa ympäristöviranomaisten riittävien voimavarojen seurantaa ja tarvittaessa niiden vahvistamista, jotta työn laadukkuus toteutuu.
Eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmän tavoitteena on edistää luonnon- ja ympäristönsuojelun huomioon ottamista ja toteuttamista yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Ryhmän puheenjohtajana toimii edustaja Krista Mikkonen (vihr.) ja varapuheenjohtajana edustaja Saara-Sofia Siren (kok.), muut johtokunnan jäsenet ovat Petri Huru (ps.), Helena Marttila (sd.), Hanna Kosonen (kesk.), Mai Kivelä (vas.), Mikko Ollikainen (rkp.) ja Mika Poutala (kd.), lisäksi edustettuina ovat ympäristöjärjestöiden (Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi, Natur och Miljö) edustajat. Vuonna 1979 perustettu eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmä on yksi eduskunnan vanhimmista verkostoista.
Lisätiedot:
Krista Mikkonen
kansanedustaja, eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmän puheenjohtaja