Vain luonnon huomioiva vesivoima on kestävää
Vietin Suomen luonnon päivää Heinäveden Palokissa. Pieneen kylään kokoontui parisataa ihmistä – kyläläisiä, mökkiläisiä, kalastajia, paikallisia yrittäjiä ja luonnonsuojelijoita. Kaikkien toiveena on Palokin koskien ennallistaminen.
Vesivoima on esimerkki siitä, etteivät ilmastolle hyvät ratkaisut ole automaattisesti hyviä luonnolle. Kun joki valjastetaan energiantuotantoon, muuttaa se täysin koko jokiympäristön ja jokivarren asukkaiden elämän. Mittavin esimerkki tästä on Kemijoki, jonka kosket, rantaniityt, valtavat lohisaaliit ja vuosisatainen yhteiselo joen rytmissä hävisivät sotien jälkeen lähes kertarysäyksellä.
Tänä päivänä tunnetaan vesivoiman vaikutukset luontoon ja sen haittoja voidaan vähentää. Kalaistutukset eivät tuota elinvoimaisia vaelluskalakantoja. Vaelluskalojen elinmahdollisuudet turvataan ainoastaan varmistamalla luontainen elinkierto – siis kalojen vapaa kulku patojen ohi ylös kutualueille ja takaisin mereen. Vesivoimaloille aikoinaan asetetut kalatalousvelvoitteet tuleekin kiireesti päivittää. Kemi-, Ii- ja Kymijoella tämä muutosprosessi on valtion viranomaisen toimesta jo käynnissä.
Ilmastokriisin ratkomisessa uusiutuvalla energialla, myös vesivoimalla on tärkeä rooli. Tapauskohtaisesti on punnittava, mikä on yksittäisen voimalan energiataloudellisen hyödyn ja luonnolle aiheutuvan haitan suuruuksien suhde. Tippavoimalat, joiden merkitys sähköntuotannolle on mitätön, mutta este vaelluskaloille läpipääsemätön, tulisi purkaa.
Vain sellainen vesivoima, jonka tuotannossa huolehditaan luonnon monimuotoisuudesta, saa kuluttajien hyväksynnän. Voimayhtiöiden tulee tarkoin harkita, millaiset hankkeet ovat yhtiön ja yleisen edun mukaisia. Enää ei riitä, että sähkö on uusiutuvaa. Vesivoima ei saa johtaa vaelluskalakantojen tuhoutumiseen. Vielä luonnontilassa olevien koskien valjastaminen ei ole tätä päivää.
Jo pari edellistä hallitusta on kohdentanut rahaa vaellusesteiden purkamiseen NOUSU-ohjelmalla. Orpon hallitus jatkaa ohjelmaa ja lupaa viedä maaliin viime hallitukselta kesken jääneen vesilain uudistuksen. Uusi hallitus on myös sitoutunut viime syksynä Itä-Suomi paketissa esille nostettuun Palokin koskien ennallistamiseen ja lupaa siihen merkittävän rahoituksen.
Palokissa ratkaiseva rooli on vesivoimayhtiöllä ja ennen kaikkea sen omistajilla eli alueen kunnilla. Nyt tarvitaan vahvaa omistajaohjausta. Käyttöikänsä lopussa olevaa turbiinia ei enää pidä uusia, vaan tehdä päätös padon purkamisesta ja Palokin koskien ennallistamisesta. Sen myötä Heinävedelle syntyy koko Euroopan mitassa merkittävä luontokohde ja uhanalaisten Saimaan lohikalojen tulevaisuus turvataan. Teko on merkittävä niin alueelliselle elinvoimalle kuin suomalaiselle luonnolle.
Teksti on julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden vieraskolumnissa 13.9.2023.