EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteena on, että luonnon tilaa parantavat toimet kattaisivat 20 prosenttia EU:n maa- ja merialasta vuoteen 2030 mennessä. Näitä toimia olisivat muun muassa rehevöityneiden järvien kunnostaminen, valjastettujen virtojen vapauttaminen ja ojitettujen soiden ennallistaminen.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut maailmaa. Elämme nyt uudenlaista aikaa, jonka vaikutukset heijastuvat monella tapaa Itä-Suomeen.
Turvallisuusympäristömme on muuttunut tänä keväänä merkittävästi. Sen myötä riski erilaisiin häiriötilanteisiin, mukaan lukien vieraan valtion vihamieliset vaikuttamisyritykset, on kohonnut.
Heimo Riikonen kysyi (Karjalainen 17.3.), miten Suomi on varautunut hybridiuhkiin.
Aivan samoin kuin olemme varautuneet aseelliseen hyökkäykseen, olemme varautuneet muuhun Suomen suvereniteettia loukkaavaan ja uhkaavaan toimintaan, kuten hybridivaikuttamiseen.
Aluevaaleissa valittaville valtuustoille siirtyy sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi päätäntävalta myös pelastustoimesta. Pelastuslaitosten ja sopimuspalokuntien palvelut ovat ihmisille tärkeitä silloin, kun hätä on suurin. Silti pelastustoimesta on puhuttu aluevaalien alla yllättävän vähän.
Jotta mahdollisimman monenlaiset nuoret saataisiin mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun, on kehitettävä monipuolisempia tapoja kuulla nuoria. Oppeja nuorten osallistamisesta ilmastolain valmisteluun summaavat ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen ja Nuorten Akatemian kehittämispäällikkö Heidi Rosbäck.
Talousmahdeilta tarvitaan tosiasioiden tunnustamisen lisäksi nopeita ja tehokkaita toimia. Meillä pienillä mailla on tärkeä rooli kirittäjinä. Voimme osoittaa, että tehokas ilmastopolitiikka on myös kansallinen etu.
Kestävän kasvun ohjelma on ensimmäinen suuri talouspaketti, joka on rakennettu aidosti ilmastotyön näkökulmasta.
Kohtaamme politiikassa ja päätöksenteossa maailman monimutkaisuuden. Vaikka julkisessa keskustelussa ongelmat pelkistyvät joskus mustavalkoiseksi vastakkainasetteluksi, todellisuudessa yhteiskuntamme haasteet ovat yhteenkietoutuneita ja ylittävät hallinnonalojen rajat.
Luontokato ja ilmastonmuutos ovat esimerkkejä ongelmista, jotka lävistävät yhteiskunnan eri alueet ja muuttuvat nopeasti. Näiden ongelmien ratkomisessa päättäjät ja päätösten valmistelijat tarvitsevat vahvaa tukea tiedeyhteisöltä.
Kotimainen ruuantuotanto on Suomen huoltovarmuuden kivijalka ja vahvistaa maaseudun elinvoimaa. Maataloutemme kärsii kuitenkin monista haasteista. Näistä isoimpia ovat tilojen kannattavuus, viljelijöiden jaksaminen sekä tuotannon haitalliset vaikutukset luontoon ja ilmastolle.