Kestävän kasvun ohjelma on ensimmäinen suuri talouspaketti, joka on rakennettu aidosti ilmastotyön näkökulmasta.
Lue lisää›
Kohtaamme politiikassa ja päätöksenteossa maailman monimutkaisuuden. Vaikka julkisessa keskustelussa ongelmat pelkistyvät joskus mustavalkoiseksi vastakkainasetteluksi, todellisuudessa yhteiskuntamme haasteet ovat yhteenkietoutuneita ja ylittävät hallinnonalojen rajat.
Luontokato ja ilmastonmuutos ovat esimerkkejä ongelmista, jotka lävistävät yhteiskunnan eri alueet ja muuttuvat nopeasti. Näiden ongelmien ratkomisessa päättäjät ja päätösten valmistelijat tarvitsevat vahvaa tukea tiedeyhteisöltä.
Kotimainen ruuantuotanto on Suomen huoltovarmuuden kivijalka ja vahvistaa maaseudun elinvoimaa. Maataloutemme kärsii kuitenkin monista haasteista. Näistä isoimpia ovat tilojen kannattavuus, viljelijöiden jaksaminen sekä tuotannon haitalliset vaikutukset luontoon ja ilmastolle.
Käynnissä oleva kansainvälinen monimuotoisuusviikko muistuttaa luonnonkirjon tärkeydestä. Luonto köyhtyy huolestuttavaa vauhtia. Se heikentää myös ihmisten elinmahdollisuuksia, olemmehan riippuvaisia luonnosta ruuantuotannosta alkaen.
Mahtaako johtua lähestyvistä vaaleista vai mistä, että muiden puolueiden jäsenet levittävät virheellistä tietoa Vihreiden tavoitteista. Toimitusministeriön maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä väitti (Matti ja Liisa 28.3.) että Vihreät vastustaisivat metsänhoitoa ja tavoitteenamme olisi museoida metsät. Näin ei ole. Metsät ovat hyvä uusiutuva raaka-aine, joka on aina ollut suomalaisten niin henkisen kuin taloudellisen hyvinvoinnin lähde.
Lähtiessään varhaiskasvatukseen lapsi tarttuu johonkin itseään suurempaan. Ainutlaatuisen suomalaisen koulutuksen avulla olemme nousseet kansakuntana köyhyydestä.
Kaivoslain muutostarpeista on puhuttu paljon, mutta Juha Sipilän (kesk.) hallitus ei onnistunut korjaamaan ongelmia. Uudistus tarvitaan nyt kipeämmin kuin koskaan ennen kuin CETA-vapaakauppasopimus astuu EU:ssa voimaan.
Vihreät eivät ole lakkauttamassa yhtään maakuntaa. On selvää, että sosiaali- ja terveyspalvelut tulee hoitaa kuntaa suuremmilla harteilla. Vihreiden sote-mallissa lähtökohtana on 18 nykyisten maakuntien mukaista sote-aluetta, aivan samoin kuin hallituksenkin esityksessä.
Esperi Caren tapaus on karmiva esimerkki siitä, kun vanhustenhoitoa tehdään tavoitteena pelkkä bisnes. Hoitajamäärän riittämättömyys ei kuitenkaan ole uusi ilmiö, ongelma on tuttu julkisella puolellakin.
Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen ja Pohjois-Karjalan piirin toiminnanjohtaja Antti Varis väittivät oppositiopuolueiden pelaavan eduskunnassa eri korteilla kuin maakunnassa ja olevan valmiita romuttamaan sote-uudistuksen (Karjalainen, 17.10.).
Sosialidemokraatit, vihreät ja muut oppositiopuolueet ovat olleet huolissaan sote-uudistuksen huonosta valmistelusta. Muun muassa tästä syystä lakiesityksen käsittely on vaatinut pitkiä päiviä sosiaali- ja terveysvaliokunnalta.