Ilveksen kaatoluvat eivät ole kestävällä pohjalla

Vihreät kansanedustajat Tiina Elo, Inka Hopsu ja Krista Mikkonen kritisoivat 300 ilveksen kaatoon myönnettyjä poikkeuslupia. Edustajat jättivät asiasta kirjallisen kysymyksen ministerille. 

– Vaikuttaa siltä, että lupia ilveksen tappamiseen on niitä pyytäneille annettu varsin heppoisin perustein, jotka eivät täytä metsästyslain tai EU:n luontodirektiivin vaatimuksia. Ei poikkeuslupia voi jakaa liukuhihnalta, vaan niiden pitää pohjautua lainsäädännössä asetettuihin ehtoihin. Nyt näin ei näytä olevan, hämmästelee edustaja Krista Mikkonen.

Poikkeuslupien suuri määrä ja lupien myöntämisperusteet ovat herättäneet ansaittua julkista keskustelua. Helsingin Sanomat (14.10.2023) on käynyt läpi poikkeuslupahakemuksia ja -päätöksiä, metsästyslakiin ja luontodirektiiviin kirjattuja poikkeusperusteita sekä aiheeseen liittyviä oikeuden päätöksiä. Yleisimpinä perusteita poikkeuslupahakemuksissa on ollut ilveskannan vakiintuminen, kasvu, elinvoimaisuus, runsastuminen tai tiheys. Lisäksi perusteluina on käytetty sitä, että ilveksen koettiin menettäneen arkuuttaan, verottavan metsästäjien muuta saalista tai tappavan kissoja.

Sekä kansallisessa metsästyslaissa että EU:n luontodirektiivissä poikkeuslupien perusteluksi kelpaavat esimerkiksi kansanterveyden suojeleminen, erityisen merkittävien vahinkojen ehkäiseminen tai muiden luonnonvaraisten eläinten tai kasvien suojeleminen. Ilves ei aiheuta tällaisia vaaroja ihmiselle, eläimille tai omaisuudelle poronhoitoalueen ulkopuolella.

– Julkisuuteen on tullut jopa päätöksiä, jossa hakija on perustellut poikkeusluvan tarvetta pelkästään sillä, että on saanut viime vuonnakin ampua ilveksen. Eiväthän tällaiset hakemukset anna viranomaiselle lainkaan hallintolain mukaisia riittäviä tietoja päätöksenteon pohjaksi. Ja silti näillekin on annettu myönteinen päätös. Pitäisi voida luottaa, että viranomainen aidosti käsittelee hakemukset, käyttää harkintaa ja pohjaa päätökset tietoon, tuskailee kansanedustaja Inka Hopsu. 

Kauriiden aiheuttamien tuhojen ja vaaratilanteiden takia osa metsänomistajista, maanviljelijöistä, puutarhureista ja liikenteen turvallisuusviranomaisista pitää ilveksen niiden kohdistamaa saalistusta myönteisenä.

– On kestämätöntä, että ilveksen kannan tavoitekokoa määritettäessä sivuutetaan toistuvasti muiden kuin metsästäjien toiveet. Ilveksellä on tärkeä roolinsa luonnossa muun muassa ylisuurien kauriskantojen harventajana. Kuvastaa luontosuhteemme nyrjähtämistä, jos metsästäjien saaliin varjeleminen on tärkeämpää kuin elinvoimaisen ilveskannan vaaliminen, toteaa kansanedustaja Tiina Elo.

Kansanedustajat Tiina Elo, Inka Hopsu ja Krista Mikkonen jättivät hallitukselle kirjallisen kysymyksen ilveksen metsästyksen perusteista 17.10.2023. Kysymyksessään edustajat haluavat tietää, miten lupia myönnettäessä arvioidaan luvan tarve ja perusteet ja kuinka ne suhteutuvat luontodirektiivin ehtoihin. 

TIEDOTE 18.10.2023

Lisätietoja:

Tiina Elo, Maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen

Inka Hopsu, Vihreän eduskuntaryhmän 2.vpj

Krista Mikkonen, Vihreän eduskuntaryhmän 1.vpj