Puheenvuoro valtion talousarviosta vuodelle 2024
Arvoisa puhemies!
Budjettikirja kertoo laatijansa arvoista. Se, mihin eurot suunnataan, on paljon paljastavampaa kuin sanat, joita hallitusohjelmaan on kirjoitettu. Orpo—Purran hallituksen arvomaailma on kova. Se on päättänyt leikata jo valmiiksi heikossa asemassa olevilta ja pienillä tuloilla sinnitteleviltä samanaikaisesti, kun se vahvistaa hyvin toimeentulevien asemaa. Hallitus sanoo haluavansa turvata hyvinvointiyhteiskunnan tuleville sukupolville, mutta todellisuudessa se vie lapsilta ja nuorilta hyvinvointiyhteiskunnan turvaverkon. Lapsiköyhyys syvenee ja kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevilta nuorilta leikataan palveluista. Samalla se luo yhä useammalle nuorelle näköalattomuutta.
Talouden sopeuttamisen tarvetta ei kiistä kukaan. Sen sijaan ei voi kuin ihmetellä, miksi hallitus on halunnut valita keinot, joilla se rikkoo yhteiskunnan luottamusta. Lupaus, jonka mukaan keneltäkään ei vaadita kohtuuttomasti, on petetty. STM:n vaikutusarviot osoittavat, että leikkaukset osuvat rajusti moneen pienituloiseen perheeseen. Esimerkiksi työssäkäyvän yksinhuoltajan tulot voivat laskea jopa satasilla kuussa. Moni hyvä- ja keskituloinen ihmetteleekin, miksi heille annetaan tällaisessa tilanteessa veronalennuksia, kun samanaikaisesti pienituloisilta leikataan.
Hallituksen työllisyystoimet jäävät puolitiehen, eikä työvoimapulaa saada ratkottua ilman maahanmuuttoa. Nyt hallitus kasaa maahanmuutolle esteitä ja säilyttää yritysten laajasti kritisoiman saatavuusharkinnan. Hallitus myös vaikeuttaa työllistymistä, kun jatkossa sosiaaliturvaa saava ei voi tehdä tuntiakaan töitä menettämättä tukia. Tämä syrjäyttää työelämästä ne, jotka eivät heti pääse täysipäiväisiin töihin. Samalla on suuri riski, että pimeän työn määrä kasvaa ja yhteiset verotulot jäävät siltä osin saamatta. Osaamisen päivittäminen on muuttuvassa työelämässä aiempaa tärkeämpää. Siksi ei voi kuin ihmetellä, miksi aikuiskoulutustuki lakkautetaan. Tuon avulla moni on voinut aikuisiällä jatkaa opintietään, ja se on mahdollistanut alanvaihdon.
Arvoisa puhemies! Kehitysyhteistyöleikkaukset vievät Suomen ulkopolitiikalta uskottavuutta ja osuvat globaalisti kaikista heikoimmassa asemassa oleviin. Samaan aikaan pakolaiskiintiötä lasketaan roimasti, eli ihmisiä ei auteta siellä eikä täällä. Suomi on tunnettu maailmalla maana, joka vauraana maana on kantanut globaalin vastuunsa. Nyt tästä luovutaan, ja hallitus on tästä jopa ylpeä.
Tulevaisuuden suurimpien uhkatekijöiden eli ilmastokriisin ja luontokadon osalta hallitus tuntuu nostavan kädet pystyyn. Ilmastotoimissa vastuu sysätään suurille yrityksille, joita päästökauppa jo kirittää tehokkaisiin ilmastotoimiin. Sen sijaan tuet ilmastotoimiin viedään kotitalouksilta, taloyhtiöiltä ja maatalouksilta. Yksi kuvaava esimerkki on biokaasu. Biokaasu tarjoaisi hyvän vaihtoehdon autoilun päästöjen ja hinnan alentamiseksi. Tähän ratkaisuun hallitus ei tartu, vaan turvautuu bensapopulismiin, joka tuskin edes laskee hintaa bensapumpulla, mutta leikkaa suuren loven valtion budjetista. Vaikka hallitus puhuu ohjelmassaan kauniisti biokaasun lisäämisestä, todellisuudessa satsauksia biokaasuun heikennetään merkittävästi. Tämä on harmillista, sillä tämä toisi myös työtä maaseudulle, jonka kehittämisrahoista leikataan myös rajusti.
Hallituksen toimet luonnon monimuotoisuuden tukemiseksi jäävät kevyiksi. Suosituista Metso- ja Helmi- luonnonsuojeluohjelmista leikataan, vesiensuojelun panostuksia pienennetään. Hallitus itse perustelee säästöjä vaikealla taloustilanteella. Se ei kuitenkaan esitä muita keinoja, maksuttomia keinoja, joilla voidaan edistää luonnon monimuotoisuutta. Niitä kun olisi esimerkiksi maankäyttömaksun ja ekologisen kompensaation käyttöönotto. Vesien suojelemiseksi hallitus voisi päättää fosforiasetuksesta, mutta päinvastoin se betonoi karjalantapoikkeuksen.
Arvoisa puhemies! Itä-Suomen toimintaympäristö muuttui täysin Venäjän aloittaessa julman sodan Ukrainassa. Siksi edellinen hallitus laati ohjelman Itä-Suomen elinvoiman varmistamiseksi laajassa yhteistyössä alueiden toimijoiden kanssa, ja siihen osoitettiin myös resursseja tälle vuodelle. Nyt noita resursseja hallitus leikkaa eikä osoita Itä-Suomeen minkäänlaista erillisrahoitusta. Itäinen Suomi on jo aiemmin pärjännyt muuta maata heikommin, ja nyt tuo railo uhkaa syventyä entisestään. Toivon, että hallitus viimeistään nyt herää tähän, sillä Itä-Suomen asian tulisi olla yhteinen jo turvallisuuspolitiikankin vuoksi.
Krista Mikkonen piti puheenvuoron vuoden valtion talousarviosta 11.10.2023.