Blogi

Luonnon köyhtyminen voidaan pysäyttää

Käynnissä oleva kansainvälinen monimuotoisuusviikko muistuttaa luonnonkirjon tärkeydestä. Luonto köyhtyy huolestuttavaa vauhtia. Se heikentää myös ihmisten elinmahdollisuuksia, olemmehan riippuvaisia luonnosta ruuantuotannosta alkaen.

Lajikadosta puhuttaessa monelle tulee mieleen sademetsät tai merten korallit. Niiden ohella monimuotoisuus hupenee yhtä lailla kaikkialla maailmassa, myös meillä. Vuoden takainen uhanalaisuuskartoitus Suomen luonnosta kertoi karua kieltään. Emme ole saaneet luontokatoa pysäytettyä yrityksistä huolimatta.

Hyviä uutisia sen sijaan saatiin viime viikolla julkistetuista Luken ja Syken selvityksen ennakkotiedoista. Sen mukaan meillä on tällä vuosikymmenellä ensimmäistä kertaa mahdollisuus muuttaa huomattavasti luonnon monimuotoisuuden kehityssuuntaa. Se vaatii nykyistä määrätietoisempia toimia – lisää suojelualueita sekä jo heikentyneiden elinympäristöjen kunnostamista, ennallistamista ja hoitoa.

Tähän on jo tartuttu. Ympäristöministeriön uusi Helmi-ohjelma suojelee ja ennallistaa soita. Sen avulla kunnostetaan ja hoidetaan heikentyneitä elinympäristöjä, kuten umpeenkasvaneita perinneympäristöjä, lintuvesiä ja kosteikkoja. Työt ovat käynnistyneet ympäri maata ja ne perustuvat maanomistajien vapaaehtoisuuteen.

Metsiensuojeluohjelma Metso on hyvässä vauhdissa. On hienoa, että suomalaiset haluavat suojella metsiään vapaaehtoisesti korvausta vastaan.

Pysäyttääksemme luonnon köyhtymisen pelkkä suojelu ei riitä. Aivan kaikessa toiminnassa on huomioitava nykyistä paremmin vaikutukset monimuotoisuudelle.

Talousmetsissä luonnonhoitotoimia on tehty jo pitkään, mistä on tutkitusti ollut apua. Metsälajiston kohdalla uhanalaisuuskehitystä ei silti ole saatu pysäytettyä. Edelleen järeitä säästöpuita, lahopuiden määrää, kulotusta ja riistatiheikköjä tulisi lisätä, sen sijaan maanmuokkausta ja avohakkuita vähentää.

Niin ikään hyvin alkaneita vesiensuojelutoimia on jatkettava. Yhteistyössä viljelijöiden kanssa tehtävään vesiensuojelun tehostamisohjelmaan on laitettu lisäpuhtia. Saaristomeren valuma-alueen pelloilla aloitetaan kipsilevitys, minkä avulla peltojen fosforipäästöt voidaan jopa puolittaa. Kesän kokemusten perusteella kipsin käyttöä voidaan laajentaa muualle Suomeen.

Hyönteisten katoamiseen on viime aikoina herätty ja syystä. Ilman pölyttäjiä jäämme ilman ruokaa. Monet ovat innostuneet nikkaroimaan hyönteishotelleja. Ne ovat oiva apu pörriäisille. Yhtä lailla tarvitaan torjunta-aineiden vähentämistä ja pölyttäjiä houkuttelevien kasvien lisäämistä.

Luonnonlaitumet ovat perinteisesti tarjonneet hyviä elinympäristöjä niin pörriäisille kuin muillekin katoamisvaarassa oleville lajeille. Laitumien ohella kaikki perinneympäristöt ovat uhanalaisia. Nyt niitä ryhdytään kunnostamaan Helmi-hankkeella, jotta ne voidaan ottaa takaisin maatalouskäyttöön. Samalla maisema-arvot kohenevat.

Yhteistä luontopääomaa on voinut hävittää ilmaiseksi. Näin ei voi jatkua. Luonnon monimuotoisuuden heikentämisestä tulee tehdä taloudellisesti kannattamatonta. Samalla sen ylläpitämiseksi tarvitaan enemmän kannusteita.

Olemassa olevien taloudellisia ohjauskeinoja tulee parantaa. Erityisesti niitä tukia, jotka edistävät monimuotoisuuden suojelua tai mahdollistavat sen ylläpidon tuotannon rinnalla, pitää lisätä. Yhtä tärkeää on lopettaa tuet monimuotoisuutta heikentäville toimille.

Työhön monimuotoisuuden pysäyttämiseen tarvitaan kaikkia. Valtiota, kuntia, yrityksiä, maanomistajia, järjestöjä ja jokaista meistä. Yhteistyöllä se on mahdollista.

Teksti on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa kolumnina 20.5.2020.

in Blogi / Mielipidekirjoitus 0 kommenttia

Ilmastonmuutosta tai luontokatoa ei ole peruutettu

Koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan aikana meidän on katsottava samaan aikaan lähelle ja kauas. On sekä ratkottava akuutteja terveyden ja ihmisten toimeentulon ongelmia että pohdittava, miten turvaamme myös huomisen ja ylihuomisen toimeentulon ja työpaikat.

Tämä aika on osoittanut, miten tärkeää on vahvistaa yhteiskunnan kestävyyttä ja varautua globaaleihin riskeihin. Ilmastokriisi uhkaa lisätä sään ääri-ilmiöitä, horjuttaa maapallon ruokahuoltoa ja hävittää kokonaisia elinympäristöjä, joiden varaan elämämme perustuu.

Siksipä talouden elvytystoimien tulee kehittää talousjärjestelmämme aiempaa kestävämmäksi. Kestävä talous ei voi perustua fossiilisille polttoaineille eikä luonnonvarojen ylikulutukselle.

Myös Euroopan tasolla tulevaisuuden hyvinvoinnin tieksi on valittu ilmaston ja ympäristön kannalta kestävä talous. Siihen luotsaa vihreän kehityksen ohjelma Green Deal.

Ohjelma perustuu ajatukseen, että Euroopassa me emme voi eikä meidän tule kilpailla halvoilla tuotantokustannuksilla tai pienillä palkoilla. Sen sijaan voimme pärjätä maailmanmarkkinoilla uusilla innovaatioilla, joilla samalla ratkotaan kahta nykyajan perustavanlaatuisinta ongelmaa: ilmastonmuutosta ja luontokatoa.

Niin ikään Suomessa olemme päättäneet, että elvytystoimet tehdään tukien hiilineutraalisuustavoitetta, irtautumista fossiilisista polttoaineista ja siirtymää hiilivapaaseen kiertotalouteen. Näin varmistamme talouden ja kilpailukyvyn pitkän aikavälin kestävyyden.

Myös sosiaalisesta kestävyydestä on huolehdittava. Emme halua toistaa 1990-luvun laman virheitä, joista liian moni joutuu edelleen maksamaan.

Puhtaat investoinnit luovat hyvinvointia ja uusia työpaikkoja koko maahan. Hallitusohjelma tarjoaa monia keinoja ilmastokestävään talouden elvytykseen ja kiertotalouteen siirtymiseen. Esimerkiksi raideverkon parantaminen, kotitalouksien energiaremonttien tukeminen, biokaasuun satsaaminen ja sähköautojen latausinfran kehittäminen luovat samalla uusia työpaikkoja.

Vanhojen keinojen lisäksi tarvitaan pussillinen uusia. Tänä aikana kaivataan villejäkin ajatuksia ja perinteisistä asetelmista irti päästämistä. Esimerkkinä taloustieteilijöiden suunnalta tulleet ehdotukset suoraan kaikille jaettavasta tuesta eli niin sanotusta helikopterirahasta. Ehdotus, jollaista ei talouskuria painottavilta taloudenpitäjiltä ole totuttu kuulemaan.

Teemme päivittäin työtä koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Samanaikaisesti hallitus on jo tarttunut talouden uudelleenrakentamisen haasteeseen. Olemme perustaneet laajan valmisteluryhmän pohtimaan pääsyä ulos poikkeustilasta ja toimia jälkihoidoksi. Kaikki ministeriöt tahoillaan tuottavat ideoita tälle ryhmälle.

Ympäristöministeriössä olemme koonneet joukon aktiivisia ilmasto- ja ympäristöalan ajattelijoita laatimaan ehdotuksia ilmaston ja luonnon kannalta kestävästä elvytyksestä.

Maa- ja metsätalousministeriö taas hyödyntää olemassa olevia foorumeita, esimerkiksi Metsäneuvostoa, kootessaan ehdotuksia, miten metsien kestävällä käytöllä ja kestävällä ruoantuotannolla elvytetään talouttamme.

Kestävän talouden elvytyksen keinot ovat moninaiset. Yhdeksi keinoksi on nostettu myös panostukset luoviin aloihin ja hoivaan. Kun ilmastopäästöjä vähennetään, kulutuksen pitäisi painottua materian sijaan palveluihin.

Toimivat terveyspalvelut ja monipuolinen kulttuuri ylläpitävät ja luovat hyvää elämänlaatua tulevaisuuden yhteiskunnissa, joissa matkustetaan ja kulutetaan luonnonvaroja vähemmän ja paikallisemmin.

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden vieraskolumnina 22.4.2020.

in Blogi 0 kommenttia

Kriisiajoista selviämme yhdessä

Elämme Suomessa poikkeusoloissa ensimmäistä kertaa sotien jälkeen. Nyt on tärkeintä koronaviruksen leviämisen estäminen. Meillä jokaisella on siitä vastuu. Kaikkien on syytä noudattaa annettuja suosituksia ja välttää fyysisiä lähikontakteja.

Lue lisää›
in Blogi 0 kommenttia

Yhdessä kohti reilua muutosta

Viime vuosien sään ääri-ilmiöt, kuivat kesät ja tulvivat talvet, muistuttavat, että meillä on kiire, jos haluamme pysäyttää ilmaston lämpenemisen turvallisena pidettyyn 1,5 asteeseen.

Muuttuva ilmasto, mutta myös ilmastotoimien myötä muuttuva politiikka, tuo huolia. Miten viljasadot onnistuvat muuttuvassa ilmastossa? Pääseekö lapsenlapseni koskaan pulkkailemaan laskiaismäkeen? Miten kuljen töihin, jos autoilu kallistuu?

Lue lisää›
in Blogi 0 kommenttia

Liian hyvä metsälakikohteeksi?

Vuonna 1997 voimaan tulleeseen nykymuotoiseen metsälakiin tehtiin muutoksia kuusi vuotta sitten. Muutosten tavoitteena oli muun muassa lisätä metsänomistajan valinnanvapautta, parantaa metsätalouden kannattavuutta, turvata monimuotoisuutta ja metsien terveyttä. Luken johdolla tehty arviointi lain muutosten vaikutuksista valmistui pari viikko sitten.

Lue lisää›
in Blogi 0 kommenttia

Yhteistyöllä edelläkävijäksi

Suomalaisessa keskustelussa on kestoaiheensa. Puhe käy työllisyydestä, terveydestä ja taloudesta vuodesta toiseen. Rinnalle yhtenä tulokkaana on noussut keskustelu metsistä – hyvä niin. Itse asiassa metsät liittyvät myös jokaiseen edellä mainittuun yhteiskunnallisen keskustelun peruskiveen.

Lue lisää›
in Blogi 0 kommenttia

Kohti kestävämpää metsäpolitiikkaa

Luonto ja metsät ovat meille suomalaisille tärkeitä. Ihmiset nauttivat luonnonrauhasta ja luonnossa liikkumisesta. Metsillä on myös merkittäviä terveyttä ja hyvinvointia parantavia vaikutuksia.

Kansallispuistot ovat Suomen arvokkaimpia luontohelmiä, ja niiden kävijämäärät ovat olleet vahvassa nousussa koko kuluvan vuosikymmenen ajan. Siksi on erinomaista, että osana hallituksen luonnonsuojelurahoituksen vahvistumista voidaan kansallispuistojen ja muiden valtion omistamien luontoalueiden retkeilyrakenteita, kuten pitkospuita ja polkuja, kunnostaa. Kansallispuistoihin on kertynyt iso korjausvelkaa, jota aiotaan nyt maksaa takaisin.

Lue lisää›
in Blogi 0 kommenttia

Miten Suomesta hiilineutraali 2035?

Suomen tuore tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä on yksi maailman kunnianhimoisimmista. Vuotta 2035 ei temmattu tuulesta vaan se perustui tutkijoiden muodostaman Ilmastopaneelin suositukseen siitä, millaisilla tavoitteilla Suomi voisi pysäyttää ilmastonmuutoksen 1,5 asteeseen.

Lue lisää›
in Blogi 0 kommenttia

Luonnon monimuotoisuuden suojeluun uutta puhtia

Suomalaisten mielenmaisemassa luonnolla ja metsillä on vahva sija. Yli 90 prosenttia suomalaisista pitää luontoa tärkeänä, kokee sen olevan olennainen osa kansallista identiteettiä ja uskoo luonnon lisäävän hyvinvointia ja terveyttä.

Tämä käy ilmi ympäristöministeriön vuonna 2018 teettämästä kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten luontosuhdetta. Luonto on siis valtaosalle suomalaisista tärkeä ja läheinen asia!

Lue lisää›
in Blogi 0 kommenttia

Uusia keinoja merialueiden ja sisävesien suojeluun

Viimeistään kesäiset sinileväkukinnot paljastavat, että vesistömme kuormittavat liikaa. Meriin ja sisävesiin kulkeutuvat ravinteet heikentävät vesistöjen tilaa ja myrkylliset sinileväkukinnot estävät esimerkiksi uimisen.

Suomessa suurin vesistöjen ravinnekuormittaja on maatalous. Maatalouden ohella valumia syntyy myös teollisuuden, metsätalouden ja kaupunkien toiminnoista.

Lue lisää›
in Blogi 0 kommenttia