Suomen Nato-keskustelu on tänä keväänä keskittynyt ennen kaikkea sotilaalliseen turvaan. Sitä jäsenyys Suomelle antaakin. Vähemmälle huomiolle ovat kuitenkin jääneet jäsenyyden muut vaikutukset. Turvallisuus on paljon muutakin kuin aseellista toimintaa.
Poikkeukselliset helteet ovat koetelleet eteläistä Eurooppaa viime päivinä. Lämpötila on noussut yli 40 asteen, vaikka kesä on vasta alussa. Pahimmillaan kuumuus voi olla kohtalokasta. Esimerkiksi vuonna 2003 helleaallot aiheuttivat Länsi-Euroopassa kymmeniä tuhansia ennenaikaisia kuolemia.
Olemme hallituksessa antaneet tänään esityksen kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavien alaikäisten henkilöiden perheenyhdistämisen helpottamisesta. Jatkossa Suomesta turvapaikan saaneiden alaikäisten lasten ja nuorten perheenjäsenet voisivat saada oleskeluluvan ilman toimeentulovaatimusta, jos muut ehdot täyttyvät. Esitimme alunperin vielä laajempaa muutosta, jolla olisi helpotettu kaikkien kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden perheenyhdistämisiä ja vahvistettu lapsen edun toteutumista. Kaikille muutoksille ei hallituspuolueista löytynyt riittävää tukea, mutta tällaisenaankin esitys edistää hallituksen perhemyönteistä ja ihmisoikeuksia puolustavaa politiikkaa.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut maailmaa. Elämme nyt uudenlaista aikaa, jonka vaikutukset heijastuvat monella tapaa Itä-Suomeen.
Turvallisuusympäristömme on muuttunut tänä keväänä merkittävästi. Sen myötä riski erilaisiin häiriötilanteisiin, mukaan lukien vieraan valtion vihamieliset vaikuttamisyritykset, on kohonnut.
Nato on poliittinen ja sotilaallinen liitto, jonka tehtävänä on edistää jäsenvaltioidensa turvallisuutta. Aiemmin Nato on ollut lähinnä sotilaallinen puolustusliitto, mutta nykyisin sen sateenvarjon alla edistetään myös siviilivalmiutta ja jäsenmaiden kriisinkestävyyttä. Vakavissa kriisitilanteissa, kuten Ukrainassa, on nähty, että aseellinen puolustus tarvitsee tuekseen siviiliyhteiskunnan toimintoja kuten viestiyhteyksiä, logistiikkaa, puhdasta vettä, väestönsuojelua ja pelastustoimia.
Suomen puolustaminen on paljon enemmän kuin aseellista toimintaa. Suomen Nato-jäsenyys vahvistaisi myös ei-sotilaallista varautumistamme.
Valtaosa kotimaan koronarajoituksista on purettu ja useissa työpaikoissa on palattu samassa tahdissa kotikonttorilta toimistolle normaalien rutiinien pariin. Moni etätöihin oppinut on jäänyt miettimään, miten etätöitä voisi jatkaa myös tulevaisuudessa.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tehnyt näkyväksi, miten vahvasti olemme edelleen riippuvaisia fossiilisista polttoaineista. Öljyn hinnannousu tuntuu niin bensapumpulla kuin monen kodin lämmityslaskussa.
Kriisin keskellä yhä useampi on ymmärtänyt, että puhtaaseen energiaan siirtyminen kannattaa paitsi ilmaston, myös maamme energiaomavaraisuuden ja turvallisuuden näkökulmasta. Hajautettu, puhtaaseen ja kotimaiseen kestävästi tuotettuun energiaan perustuva järjestelmä kestää paremmin kriisejä.
Heimo Riikonen kysyi (Karjalainen 17.3.), miten Suomi on varautunut hybridiuhkiin.
Aivan samoin kuin olemme varautuneet aseelliseen hyökkäykseen, olemme varautuneet muuhun Suomen suvereniteettia loukkaavaan ja uhkaavaan toimintaan, kuten hybridivaikuttamiseen.