Hallitus hylkäsi maatalouden ilmastotyön

Olemme jälleen saaneet lukea uutisia siitä, mitä maapallon kuumentuminen aiheuttaa. Lämpöennätykset ovat rikkoutuneet maalla ja merellä, voimistuneet sään ääri-ilmiöt ovat lisänneet rajuilmoja, tulvia, kuivuutta ja metsäpaloja.

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres totesi ilmastonmuutoksen riistäytyneen käsistä ja varoitti katastrofaalisesta tilanteesta, jos keskeisissä ilmastotoimenpiteissä viivytellään. Pariisin ilmastosopimuksen tavoite rajoittaa maapallon lämpeneminen 1,5 asteeseen karkaa käsistä.

Vaikka näkymä on synkkä, ei ole syytä luovuttaa. Päinvastoin, tarvitaan entistä määrätietoisempia toimia. Ilmaston kuumentumisen vaikutukset luontoon, ihmistoimintaan ja yhteiskuntaan kasvavat sitä mukaan, mitä korkeammalle lämpötila kohoaa. Jokaisella asteen kymmenyksellä on valtava vaikutus.

Ilmastotyötä on tehtävä jokaisella sektorilla. Päästöjä on vähennettävä energiantuotannossa, teollisuudessa, liikenteessä, rakentamisessa, maataloudessa, asumisessa ja kaikkialla muualla. Samanaikaisesti on vahvistettava hiilensidontaa. Kaikki toimintamme tulee virittää muotoon, joka on kestävää ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. Vain silloin se voi olla myös taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää pitkällä aikavälillä.

Uudessa hallitusohjelmassa ilmastopolitiikkaa ei nähdä läpileikkaavana. Vuoden 2035 ilmastoneutraalisuustavoitteesta pidetään kiinni, mutta vastuu siitä sysätään pääosin teollisuudelle. Teollisuudessa ilmastotyö eteneekin vauhdilla, kiitos tehokkaaksi osoittautuneen EU:n päästökaupan.

Orpon hallituksen keinot ohjata, tukea ja kannustaa ilmastotyötä muilla sektoreilla ovat vähäisiä. Monilla aloilla on tehty ilmastotiekartat, joiden toteuttamista viime hallitus tuki. Työ lähti hyvin käyntiin, mutta perille pääsemiseksi on vielä matkaa. Nykyhallitus jättää toimijat yksin karttojensa kanssa leikkaamalla merkittävästi ilmastotyön tukia.

Esimerkiksi maatalouden ilmastotiekartta valmistui kolme vuotta sitten MTK:n ja SLC:n johtamana laajassa yhteistyössä. Se on erinomainen paketti konkreettisia keinoja, millä maatalouden vuosikymmeniä paikallaan pysyneet ilmastopäästöt saadaan laskuun huolehtien samanaikaisesti alan sosiaalisesta ja taloudellisesta kestävyydestä. Nyt tulisi laittaa paukut tuon tiekartan toteuttamiseen ja tukea sen toimenpiteitä. Sen sijaan hallitus uskottelee, ettei maataloudella ja ilmastotyöllä ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Vai miten muuten on selitettävissä, ettei sanaa ”ilmasto” edes mainita hallitusohjelman maatalousosiossa.

Hylkäämällä maatalouden ilmastotyön hallitus laiminlyö maatalouden tulevaisuudesta huolehtimisen. Ilmastonmuutoksella on jo nyt merkittävä vaikutus ruuantuotantoon eikä se jatkossa vähene. Siksi maatalouden ilmastotyön tukeminen on paras keino varmistaa hyvinvoiva maataloutemme tulevaisuudessa.

Teksti on julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden vieraskolumnissa 16.8.2023.