Hallituksen vaihtoehdottomalle talouspolitiikalle on vaihtoehto

Elämme vaihtoehdottoman talouspolitiikan aikakautta. Leikkaukset sosiaaliturvaan ovat välttämättömiä, sanoo sosiaaliturvaministeri Grahn-Laasonen. Leikkaukset kulttuuriin ovat välttämättömiä, sanoo tuore kulttuuriministeri Talvitie. Sama viesti on kuultu pääministeri Orpon suusta lukemattomia kertoja. 

Ovatko hallituksen leikkaukset todella välttämättömiä? Julkista taloutta on tasapainotettava, sen tunnistavat kaikki eduskuntapuolueet. Mutta se, millä keinoin valtiontalouden säästöjä haetaan, on arvovalinta.

On myös kohteita, joihin hallituksella on riittänyt rahaa. Niistä absurdein on kenties olutveron alennus, joka maksaa valtiolle 25 miljoonaa euroa vuodessa. Valtiontalouden kokonaisuuden kannalta pieni summa, perustelee hallitus. Ei kuitenkaan niin pieni, etteikö sillä olisi saatu katettua sairaaloiden yöpäivysten lakkauttaminen useissa kunnissa (arvioitu “säästö” 26 miljoonaa) tai peruutettua kipeät kulttuurileikkaukset (17 miljoonaa). Onko halvempi olut hallitukselle tärkeämpää kuin lähipalvelut? Kysymys kuulostaa provokatiiviselle ja populistiselle, mutta on valitettavasti ihan aiheellinen.

Merkittävän loven valtion budjetista lohkaisevat vastikkeettomat yritystuet. Vuonna 2023 suurimmat yritystukien saajat olivat Viking Line, UPM-Kymmene ja Outokumpu. Ne saivat jokainen liki 20 miljoonaa euroa yritystukia. Samaiset suuryritykset jakavat omistajilleen reippaasti osinkoa, eli niillä ei ole tarvetta valtion tukiaisille. Miksi veronmaksajien rahat kiertävät osakkeenomistajille? Yritystukijärjestelmä kaipaa mittavaa remonttia.

Kokoomuksen ja perussuomalaisten johtama hallitus systemaattisesti heikentää pienituloisten asemaa ja parantaa hyvin toimeen tulevien asemaa. Orpon hallituksen talouspolitiikka on puhtaasti ideologista, vaikka se kuinka yrittää naamioida päätöksensä rationaalisiksi ja välttämättömiksi. Nyt hallitus selvittää perintöveron poistamista.

Politiikka on arvovalintoja. Valtiontaloutta voi sopeuttaa leikkaamatta niiltä, joilla on jo vähiten. Nyt ei pidä tehdä samoja virheitä kuin 1990-luvun laman aikaan, kun sosiaaliturvaan tehtiin rajuja leikkauksia ja syöstiin valtava määrä lapsiperheitä köyhyyteen. Osattomuus ja syrjäytyneisyys periytyvät, ja päätösten jäljet ovat edelleen näkyvissä tämän ajan lapsissa ja nuorissa.

Monet leikkaukset kulttuuriin, koulutukseen ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon olisi voitu välttää leikkaamalla sen sijaan suoria tukia ja verotukia fossiilienergialle, karsimalla viihdemerenkulun tukia ja korottamalla kaivosveroa. Ympäristöhaittoja verottamalla voidaan vahvistaa julkista taloutta kestävällä tavalla.

Julkista taloutta voi ja pitää sopeuttaa kestävämmin ja oikeudenmukaisemmin kuin mitä hallitus nyt tekee.

Kirjoitus on alun perin julkaistu Maaseudun tulevaisuuden vieraskolumni-palstalla 5.2.2025.