Europarlamenttivaalit ovat myös maatalousvaalit

Kesäkuun europarlamenttivaalit ovat jo ovella. Vaalikeskustelu maataloudesta loistaa poissaolollaan, vaikka uudelle parlamenttikaudelle osuu nykyisen CAP-kauden loppuun viennin lisäksi seuraavan kauden valmistelu. EU:n maatalouden tukipolitiikkaa on yksinkertaistettava viljelijäystävällisemmäksi. Samalla viljelijöitä on autettava vahvemmin maatalouden luonto- ja ilmastotyössä. Riippuvuutta hyökkäyssotaa käyvään Venäjään on vähennettävä esimerkiksi lannoiteraaka-aineiden osalta. 

Viljelijöiden kannalta tukijärjestelmän yksinkertaistaminen olisi reilua, jotta vaativilta paperisodilta jäisi enemmän aikaa varsinaiselle työlle eli ruoan tuottamiselle. Maatalouden perusta ovat motivoituneet ja hyvinvoivat viljelijät.  

Selkeämpi järjestelmä vahvistaisi myös ymmärrystä maataloudesta elinkeinona, mikä helpottaisi julkista keskustelua. Moni voi pohtia nykyisessä taloustilanteessa, mistä miljarditason tukien piiriin kuuluvan alan kannattavuus kiikastaa. Tai miksi maatalouden ilmastopäästöjen vähentäminen ja luontokadon pysäyttäminen on niin hidasta, vaikka lukuisat viljelijät ovat sitoutuneet ympäristötoimiin.

Onneksi maatalouden kannattavuutta, satotasoja ja ympäristön tilaa voidaan parantaa rintarinnan. Esimerkiksi tuet jatkuvan kasvipeitteisyyden lisäämiseksi sekä maanparannus- ja saneerauskasvien käyttämiseksi auttavat sekä parantamaan maan kasvukuntoa että suojelemaan vesistöjä. Luomutuotannon roolin kasvattaminen vähentää myös riippuvuutta tuontilannoitteista vahvistaen huoltovarmuutta. 

Paljon voidaan tehdä Suomen omillakin päätöksillä. Lannan arvokkaat ravinteet on saatava nykyistä paremmin kiertoon. Osassa maata lantaa on yli tarpeen, jolloin liialliset ravinteet rehevöittävät vesistöjämme. Samaan aikaan lannalle on toisaalla kysyntää korvaamaan kalliita, tuontiin nojaavia mineraalilannoitteita.

Luonnonvarakeskuksen vuonna 2023 julkaistun raportin mukaan tehokkaalla kierrätyksellä voidaan kattaa 90 prosenttia kasvien fosforilannoituksen tarpeesta ja korvata lähes kymmenen miljoonaa kiloa mineraalilannoitefosforia vuosittain.

Yhä useampi viljelijä on jo tarttunut riuskasti maatalouden luonto- ja ilmastotoimiin. Valitettavasti hallituksen politiikka ei tue heitä niissä. Oli lyhytnäköistä lopettaa alkuunsa kosteikkoviljelyn tuki, jonka avulla voidaan luoda uutta liiketoimintaa ja vähentää maaperäpäästöjä. Päätös on syytä pikimmiten perua. Lisäksi on vietävä loppuun viime kaudella aloitettu maankäytönmuutosmaksun valmistelu ja otettava se käyttöön. Nyt kysytään rohkeutta toimia. 

Kannustan vireään ja moniääniseen maatalouskeskusteluun myös vaalikentillä. Viljelijöiden työn arvostus nousisi, jos ala tulisi tutummaksi jokaiselle suomalaiselle.

Kirjoitus on alun perin julkaistu Maaseudun tulevaisuuden vieraskolumni-palstalla 15.5.2024