EU tarvitsee vihreää ulkopolitiikkaa
Järjestin kansanedustaja ja ulkopolitiikan konkarin Pekka Haaviston kanssa keskustelun Vihreästä ulkopolitiikasta. EU on tärkeä toimija Suomen turvallisuudessa, ja tulevaisuudessa Euroopan rooli ulko- ja turvallisuuspolitiikassa korostuu entisestään. Miltä näyttää vihreä EU:n ulkopolitiikka Suomen näkökulmasta?
Krista Mikkosen ja Pekka Haaviston kolme pointtia EU:n vihreästä ulkopolitiikasta.
- Itä-Suomen turvallisuus on eurovaalien ykköskysymyksiä.
Suomen itäraja on samalla EU:n ulkoraja. Itä-Suomen turvallisuus ja elinvoima eivät ole vain koko Suomen vaan koko EU:n asia. Itärajan aiemmin vilkkaan turismiin, opintoihin ja talouteen liittyneen rajaliikenteen hiljennettyä tarvitaan yhteinen eurooppalainen väline, joka vahvistaa Itä-Suomen elinvoimaa. Esimerkiksi Pieksämäellä aurinko- ja tuulivoiman rakentaminen on jo saanut ihmisiä muuttamaan paikkakunnalle työpaikkojen perässä. On myös EU:n etu tukea raja-alueiden kehittymistä.
- Vihreä siirtymä on osa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Fossiilisista irtautuminen on Ukrainan sodan myötä noussut turvallisuuspoliittiseksi kysymykseksi. Vihreä siirtymä on nykyään luonteva osa myös huoltovarmuutta, elinvoimaa ja varautumista. Jos ympäristö- ja ilmastoasiat ovat hoitamatta, se heikentää ihmisten mahdollisuuksia elää kotiseudullaan. EU-tasolla ilmasto on tullut vahvasti ulkopolitiikkaan, sillä ilmastokriisi näkyy jo muun muassa Välimeren kuivuudessa ja metsäpaloissa. EU-jäsenyys on ollut hyvä myös Suomen luonnon kannalta. Siksi on kriittistä, että kunnianhimoinen ilmasto- ja ympäristöpolitiikka jatkuu myös eurovaalien jälkeen.
- Feministinen ulkopolitiikka ottaa kaikki mukaan.
Jos naiset eivät pääse osallistumaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, yhteiskunta toimii puolella teholla. Siinä ei ole järkeä, eikä se ole oikein. Feministisessä ulkopolitiikassa on kyse ihmisarvosta. Se korostaa naisten ja tyttöjen lisäksi esimerkiksi nuorten ja vammaisten henkilöiden toimijuutta. Myös EU tarvitsee tätä näkökulmaa. Unioni on iso toimija, joka pystyy mobilisoimaan apua Gazan kriisissä ja tukemaan Afganistanin naisia. Feministisellä ja demokratiaan pohjautuvalla ulkopolitiikalla EU voi vastata autoritaaristen maiden kilpailuun tukemalla sellaista muutosta, joka takaa kaikille hyvän tulevaisuuden. Tästä meidän kannattaa pitää kiinni.
EU on aina ollut rauhanprojekti, ja se on sitä yhä. Unioni on rakennettu ratkomaan ongelmia tuleville sukupolville. Näissä eurovaaleissa ratkaistaan, miten EU:n rauhanprojekti jatkuu, miten ilmasto- ja ympäristökriisit ratkeavat ja miten ulkopolitiikkaan saadaan kaikki mukaan.
Koko keskustelu Pekka Haaviston kanssa katsottavissa täällä.
Käytä ääntäsi.
Eurovaalit 9.6.2024, ennakkoäänestys 29.5. – 4.6.