Suomi on päättänyt käyttää EU:n koronaelpymispaketista puolet suoriin ilmastotoimiin. Kyseessä on alustavien arvioiden mukaan Suomen historian suurin yksittäinen ilmastoinvestointi, joka vähentää Suomen kasvihuonekaasupäästöjä jopa yli kuudella prosentilla. Näin autamme Suomen ylös koronakriisistä ja rakennamme samalla hiilineutraalia hyvinvointivaltiota.
Kuntavaalit ovat myös ilmastovaalit – niissä ratkaistaan, millaisia ilmastotekoja kunnissa tehdään seuraavat neljä vuotta. Suomalaiset kunnat ovat lähteneet ilmastotyöhön innolla: jo lähes puolet suomalaisista asuu kunnassa, joka tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä eli viisi vuotta Suomen valtiota nopeammin.
Kohtaamme politiikassa ja päätöksenteossa maailman monimutkaisuuden. Vaikka julkisessa keskustelussa ongelmat pelkistyvät joskus mustavalkoiseksi vastakkainasetteluksi, todellisuudessa yhteiskuntamme haasteet ovat yhteenkietoutuneita ja ylittävät hallinnonalojen rajat.
Luontokato ja ilmastonmuutos ovat esimerkkejä ongelmista, jotka lävistävät yhteiskunnan eri alueet ja muuttuvat nopeasti. Näiden ongelmien ratkomisessa päättäjät ja päätösten valmistelijat tarvitsevat vahvaa tukea tiedeyhteisöltä.
Vuodesta 2020 jää päällimmäisenä mieleen koronaviruspandemia. Virus on osoittanut konkreettisesti, kuinka keskinäisriippuvaisessa maailmassa elämme ja kuinka luontokriisin seuraukset tulevat arkitodeksi.
Tutkijat ovat varoittaneet covid-19-kaltaisen viruspandemian mahdollisuudesta jo jonkin aikaa luonnontilaisten alueiden huvetessa. Nyt viimeistään on aika ottaa opiksi ja ryhtyä entistä määrätietoisemmin reagoimaan riskeihin jo ennen kuin ne toteutuvat.
Maatalouden 15 miljoonan hiilidioksiditonnin kokonaispäästöistä yli puolet tulee turvepelloilta, vaikka turvepeltojen osuus peltoalasta on vain kymmeneksen. Turvepeltojen päästöt ovat suuremmat kuin koko henkilöautoliikenteemme päästöt.
Maatalouden päästöjen vähentämisessä kannattaakin suunnata katse turvepeltoihin. Siellä saadaan suurimmat vaikutukset aikaiseksi.
Hallituksen kunnianhimoisena tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Samalla olisimme maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointiyhteiskunta. Tavoitteen saavuttaminen olisi innostava esimerkki kaikille maailman maille.
Kotimainen ruuantuotanto on Suomen huoltovarmuuden kivijalka ja vahvistaa maaseudun elinvoimaa. Maataloutemme kärsii kuitenkin monista haasteista. Näistä isoimpia ovat tilojen kannattavuus, viljelijöiden jaksaminen sekä tuotannon haitalliset vaikutukset luontoon ja ilmastolle.
Viidentoista vuoden päässä häämöttää tavoite hiilineutraalista Suomesta. Vuonna 2035 ilmastopäästömme voivat olla korkeintaan sen verran kuin pystymme hiiltä sitomaan – ei helppo temppu, mutta mahdollinen. Nyt on jo käynyt selväksi, että intoa ja osaamista meiltä löytyy. Myös joitain epäilyksen ääniä on kantautunut, mutta muutoksessa sekin kuuluu asiaan.
Koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan aikana meidän on katsottava samaan aikaan lähelle ja kauas. On sekä ratkottava akuutteja terveyden ja ihmisten toimeentulon ongelmia että pohdittava, miten turvaamme myös huomisen ja ylihuomisen toimeentulon ja työpaikat.
Viime vuosien sään ääri-ilmiöt, kuivat kesät ja tulvivat talvet, muistuttavat, että meillä on kiire, jos haluamme pysäyttää ilmaston lämpenemisen turvallisena pidettyyn 1,5 asteeseen.
Muuttuva ilmasto, mutta myös ilmastotoimien myötä muuttuva politiikka, tuo huolia. Miten viljasadot onnistuvat muuttuvassa ilmastossa? Pääseekö lapsenlapseni koskaan pulkkailemaan laskiaismäkeen? Miten kuljen töihin, jos autoilu kallistuu?