Viidentoista vuoden päässä häämöttää tavoite hiilineutraalista Suomesta. Vuonna 2035 ilmastopäästömme voivat olla korkeintaan sen verran kuin pystymme hiiltä sitomaan – ei helppo temppu, mutta mahdollinen. Nyt on jo käynyt selväksi, että intoa ja osaamista meiltä löytyy. Myös joitain epäilyksen ääniä on kantautunut, mutta muutoksessa sekin kuuluu asiaan.
Koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan aikana meidän on katsottava samaan aikaan lähelle ja kauas. On sekä ratkottava akuutteja terveyden ja ihmisten toimeentulon ongelmia että pohdittava, miten turvaamme myös huomisen ja ylihuomisen toimeentulon ja työpaikat.
Viime vuosien sään ääri-ilmiöt, kuivat kesät ja tulvivat talvet, muistuttavat, että meillä on kiire, jos haluamme pysäyttää ilmaston lämpenemisen turvallisena pidettyyn 1,5 asteeseen.
Muuttuva ilmasto, mutta myös ilmastotoimien myötä muuttuva politiikka, tuo huolia. Miten viljasadot onnistuvat muuttuvassa ilmastossa? Pääseekö lapsenlapseni koskaan pulkkailemaan laskiaismäkeen? Miten kuljen töihin, jos autoilu kallistuu?
Suomalaisessa keskustelussa on kestoaiheensa. Puhe käy työllisyydestä, terveydestä ja taloudesta vuodesta toiseen. Rinnalle yhtenä tulokkaana on noussut keskustelu metsistä – hyvä niin. Itse asiassa metsät liittyvät myös jokaiseen edellä mainittuun yhteiskunnallisen keskustelun peruskiveen.
Luonto ja metsät ovat meille suomalaisille tärkeitä. Ihmiset nauttivat luonnonrauhasta ja luonnossa liikkumisesta. Metsillä on myös merkittäviä terveyttä ja hyvinvointia parantavia vaikutuksia.
Kansallispuistot ovat Suomen arvokkaimpia luontohelmiä, ja niiden kävijämäärät ovat olleet vahvassa nousussa koko kuluvan vuosikymmenen ajan. Siksi on erinomaista, että osana hallituksen luonnonsuojelurahoituksen vahvistumista voidaan kansallispuistojen ja muiden valtion omistamien luontoalueiden retkeilyrakenteita, kuten pitkospuita ja polkuja, kunnostaa. Kansallispuistoihin on kertynyt iso korjausvelkaa, jota aiotaan nyt maksaa takaisin.
Suomen tuore tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä on yksi maailman kunnianhimoisimmista. Vuotta 2035 ei temmattu tuulesta vaan se perustui tutkijoiden muodostaman Ilmastopaneelin suositukseen siitä, millaisilla tavoitteilla Suomi voisi pysäyttää ilmastonmuutoksen 1,5 asteeseen.
Metsäkato on noussut puheenaiheeksi vastikään julkaistun IPCC:n erikoisraportin myötä.
Metsää raivataan yhä enemmän rakentamisen, maatalouden ja muun toiminnan tieltä kaikkialla maailmassa. Tämä pienentää hiilinielua ja heikentää luonnon monimuotoisuutta. Myös meillä Suomessa metsää muutetaan muuhun käyttöön vuosittain noin 20 000 hehtaaria.
Metsäkadon ehkäisemiseksi on syytä ottaa kaikki keinot käyttöön. Yksi sellainen on kestävä biokaasuntuotanto.
Nuorten ja koululaisten ilmastolakkoilu on nostanut huolen ilmastonmuutoksesta uudelle tasolle. Meidän aikuisten tehtävä on luoda nuorille toivoa paremmasta ja näyttää, että teemme kaikkemme ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Työtä siis riittää. Onneksi nuorten aktiivisuus on herättänyt ihmiset ympäri maailmaa ikään katsomatta toimimaan maapallon tulevaisuuden eteen.
Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen sanoi Vihreiden puoluevaltuuskunnan kokouksessa Helsingissä 28.4. pitämässään puheessa olevansa tyytyväinen, että hallitustunnustelija Rinteen puolueille antamissa kysymyksissä ilmastonmuutos nousi vahvasti esille.
Hyvät vihreät ystävät,
Kaksi viikkoa sitten me teimme historiaa. Saimme vaalivoiton, jolla eduskuntaryhmämme kasvoi viidestätoista kahteenkymmeneen. Suomalaiset antoivat vihreiden ehdokkaille ja vihreälle politiikalle yli satatuhatta ääntä enemmän kuin viime eduskuntavaaleissa. Ylitimme ensi kertaa eduskuntavaaleissa yli 10 prosentin kannatuksen ja teimme sen reilusti.