EU:n komissio on julkistanut esityksen uudeksi metsästrategiaksi. Metsästrategia synnytti Suomessa vilkasta keskustelua ja kirjavia väitteitä jo ennen julkistamistaan. Luonnon monimuotoisuuden ja hiilinielujen huomioiminen ei tarkoita sitä, että EU sosialisoisi Suomen metsiä.
Tämä kesä on osoittanut, että ilmastokriisi ei tapahdu tulevaisuudessa, vaan se on täällä tänään. Eivätkä ilmastotoimet ole vaihtoehto – ne ovat välttämättömiä. Samalla ne ovat avain Suomen ja koko Euroopan menestyksen rakentamiseen.
Ilmastolain uudistus on hallituksen tärkeimpiä ilmastotekoja. Uudistettu laki varmistaisi, että Suomi torjuu ilmastokriisiä ja tekee osansa Pariisin sopimuksesta, jotta maapallon lämpeneminen voidaan rajoittaa 1,5 asteeseen. Olemme tänään lähettäneet luonnoksen uudesta ilmastolaista lausuntokierrokselle ja kuka tahansa voi ottaa siihen kantaa. Lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuonna.
Itämeren ja muiden vesien suojelu on edennyt tällä hallituskaudella hyvin. Erityisen paljon toimia on tehty rehevöitymisestä pahasti kärsivän Saaristomeren valuma-alueella. Nyt olemme päättäneet ryhtyä uusiin toimiin, joilla saamme poistettua Saaristomeren valuma-alueen Itämeren niin sanottujen hot spottien, eli “pääsaastumisalueiden” joukosta vuoteen 2027 mennessä.
Maatalouden ilmastotyön potentiaali on valtava. Ruoantuotanto on tällä hetkellä suuri päästöjen lähde, mutta valitsemalla ilmastoviisaita käytäntöjä maanviljelyllä on mahdollisuus pienentää päästöjään ja lisätä hiilen sidontaa ilmakehästä. Moni viljelijä on jo ottanut käyttöönsä ilmastoystävällisempiä tuotantotapoja. Nyt on tärkeää saada ne vallitseviksi käytänteiksi, sillä on selvää, että maataloudessa päästöjä pitää vähentää siinä missä esimerkiksi liikenteessä ja energiantuotannossa.
Kunnat ovat avainasemassa ilmasto- ja luontokriisin torjunnassa: jos kaikki kuntien nykyiset ilmastotavoitteet saadaan toteutettua, jo puolet kaikista Suomen hiilineutraaliuteen tarvittavista päästövähennyksistä on tehty. Tämä ja monia muita kiinnostavia tietoja löytyy Sitran viime viikolla julkaistusta Kuntien ilmasto- ja luontotyö -raportista.
Hallitus teki kehysriihessä puoliväliarvion ilmastotoimien etenemistä. Suomen päästöt vähenevät nyt nopeammin kuin hiilineutraaliuspolku 2035 edellyttää ja hiilineutraaliuteen tarvittavien päästövähennyspäätösten määrä on lähes puolitettu. Kehysriihessä tehty päätös turpeen tukemisesta on pieni askel väärään suuntaan, mutta se ei tule vesittämään hiilineutraalin Suomen rakentamista.
Ilmastoministerinä törmään usein väitteeseen, ettei Suomen ilmastotoimilla ole mitään väliä, vaan katse on käännettävä suuriin talouksiin kuten Kiinaan ja Yhdysvaltoihin.
Elämme yhteisellä maapallolla ja käytössämme on vain yksi ilmakehä. Jokaisen on siis tehtävä oma osuutensa ilmastopäästöjen vähentämisessä, vastuuta ei voi sysätä muille. Kaikilta mailta tarvitaan sekä toimia kotimaassaan että aktiivista vaikuttamista kansainvälisesti.
Päätimme tänään hallituksessa uudesta kiertotalouden edistämisohjelmasta. Päätöksellä suitsimme ympäristöongelmien juurisyytä: luonnonvarojen ylikulutusta.
Kestävän kasvun ohjelma on ensimmäinen suuri talouspaketti, joka on rakennettu aidosti ilmastotyön näkökulmasta.