Ilmastonmuutosta tai luontokatoa ei ole peruutettu

Koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan aikana meidän on katsottava samaan aikaan lähelle ja kauas. On sekä ratkottava akuutteja terveyden ja ihmisten toimeentulon ongelmia että pohdittava, miten turvaamme myös huomisen ja ylihuomisen toimeentulon ja työpaikat.

Tämä aika on osoittanut, miten tärkeää on vahvistaa yhteiskunnan kestävyyttä ja varautua globaaleihin riskeihin. Ilmastokriisi uhkaa lisätä sään ääri-ilmiöitä, horjuttaa maapallon ruokahuoltoa ja hävittää kokonaisia elinympäristöjä, joiden varaan elämämme perustuu.

Siksipä talouden elvytystoimien tulee kehittää talousjärjestelmämme aiempaa kestävämmäksi. Kestävä talous ei voi perustua fossiilisille polttoaineille eikä luonnonvarojen ylikulutukselle.

Myös Euroopan tasolla tulevaisuuden hyvinvoinnin tieksi on valittu ilmaston ja ympäristön kannalta kestävä talous. Siihen luotsaa vihreän kehityksen ohjelma Green Deal.

Ohjelma perustuu ajatukseen, että Euroopassa me emme voi eikä meidän tule kilpailla halvoilla tuotantokustannuksilla tai pienillä palkoilla. Sen sijaan voimme pärjätä maailmanmarkkinoilla uusilla innovaatioilla, joilla samalla ratkotaan kahta nykyajan perustavanlaatuisinta ongelmaa: ilmastonmuutosta ja luontokatoa.

Niin ikään Suomessa olemme päättäneet, että elvytystoimet tehdään tukien hiilineutraalisuustavoitetta, irtautumista fossiilisista polttoaineista ja siirtymää hiilivapaaseen kiertotalouteen. Näin varmistamme talouden ja kilpailukyvyn pitkän aikavälin kestävyyden.

Myös sosiaalisesta kestävyydestä on huolehdittava. Emme halua toistaa 1990-luvun laman virheitä, joista liian moni joutuu edelleen maksamaan.

Puhtaat investoinnit luovat hyvinvointia ja uusia työpaikkoja koko maahan. Hallitusohjelma tarjoaa monia keinoja ilmastokestävään talouden elvytykseen ja kiertotalouteen siirtymiseen. Esimerkiksi raideverkon parantaminen, kotitalouksien energiaremonttien tukeminen, biokaasuun satsaaminen ja sähköautojen latausinfran kehittäminen luovat samalla uusia työpaikkoja.

Vanhojen keinojen lisäksi tarvitaan pussillinen uusia. Tänä aikana kaivataan villejäkin ajatuksia ja perinteisistä asetelmista irti päästämistä. Esimerkkinä taloustieteilijöiden suunnalta tulleet ehdotukset suoraan kaikille jaettavasta tuesta eli niin sanotusta helikopterirahasta. Ehdotus, jollaista ei talouskuria painottavilta taloudenpitäjiltä ole totuttu kuulemaan.

Teemme päivittäin työtä koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Samanaikaisesti hallitus on jo tarttunut talouden uudelleenrakentamisen haasteeseen. Olemme perustaneet laajan valmisteluryhmän pohtimaan pääsyä ulos poikkeustilasta ja toimia jälkihoidoksi. Kaikki ministeriöt tahoillaan tuottavat ideoita tälle ryhmälle.

Ympäristöministeriössä olemme koonneet joukon aktiivisia ilmasto- ja ympäristöalan ajattelijoita laatimaan ehdotuksia ilmaston ja luonnon kannalta kestävästä elvytyksestä.

Maa- ja metsätalousministeriö taas hyödyntää olemassa olevia foorumeita, esimerkiksi Metsäneuvostoa, kootessaan ehdotuksia, miten metsien kestävällä käytöllä ja kestävällä ruoantuotannolla elvytetään talouttamme.

Kestävän talouden elvytyksen keinot ovat moninaiset. Yhdeksi keinoksi on nostettu myös panostukset luoviin aloihin ja hoivaan. Kun ilmastopäästöjä vähennetään, kulutuksen pitäisi painottua materian sijaan palveluihin.

Toimivat terveyspalvelut ja monipuolinen kulttuuri ylläpitävät ja luovat hyvää elämänlaatua tulevaisuuden yhteiskunnissa, joissa matkustetaan ja kulutetaan luonnonvaroja vähemmän ja paikallisemmin.

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden vieraskolumnina 22.4.2020.

Yhdessä kohti reilua muutosta

Viime vuosien sään ääri-ilmiöt, kuivat kesät ja tulvivat talvet, muistuttavat, että meillä on kiire, jos haluamme pysäyttää ilmaston lämpenemisen turvallisena pidettyyn 1,5 asteeseen.

Muuttuva ilmasto, mutta myös ilmastotoimien myötä muuttuva politiikka, tuo huolia. Miten viljasadot onnistuvat muuttuvassa ilmastossa? Pääseekö lapsenlapseni koskaan pulkkailemaan laskiaismäkeen? Miten kuljen töihin, jos autoilu kallistuu?

Lue lisää

Yhteistyöllä edelläkävijäksi

Suomalaisessa keskustelussa on kestoaiheensa. Puhe käy työllisyydestä, terveydestä ja taloudesta vuodesta toiseen. Rinnalle yhtenä tulokkaana on noussut keskustelu metsistä – hyvä niin. Itse asiassa metsät liittyvät myös jokaiseen edellä mainittuun yhteiskunnallisen keskustelun peruskiveen.

Lue lisää

Kohti kestävämpää metsäpolitiikkaa

Luonto ja metsät ovat meille suomalaisille tärkeitä. Ihmiset nauttivat luonnonrauhasta ja luonnossa liikkumisesta. Metsillä on myös merkittäviä terveyttä ja hyvinvointia parantavia vaikutuksia.

Kansallispuistot ovat Suomen arvokkaimpia luontohelmiä, ja niiden kävijämäärät ovat olleet vahvassa nousussa koko kuluvan vuosikymmenen ajan. Siksi on erinomaista, että osana hallituksen luonnonsuojelurahoituksen vahvistumista voidaan kansallispuistojen ja muiden valtion omistamien luontoalueiden retkeilyrakenteita, kuten pitkospuita ja polkuja, kunnostaa. Kansallispuistoihin on kertynyt iso korjausvelkaa, jota aiotaan nyt maksaa takaisin.

Lue lisää

Miten Suomesta hiilineutraali 2035?

Suomen tuore tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä on yksi maailman kunnianhimoisimmista. Vuotta 2035 ei temmattu tuulesta vaan se perustui tutkijoiden muodostaman Ilmastopaneelin suositukseen siitä, millaisilla tavoitteilla Suomi voisi pysäyttää ilmastonmuutoksen 1,5 asteeseen.

Lue lisää

Biokaasua metsäkadon ja päästöjen vähentämiseksi

Metsäkato on noussut puheenaiheeksi vastikään julkaistun IPCC:n erikoisraportin myötä.

Metsää raivataan yhä enemmän rakentamisen, maatalouden ja muun toiminnan tieltä kaikkialla maailmassa. Tämä pienentää hiilinielua ja heikentää luonnon monimuotoisuutta. Myös meillä Suomessa metsää muutetaan muuhun käyttöön vuosittain noin 20 000 hehtaaria.

Metsäkadon ehkäisemiseksi on syytä ottaa kaikki keinot käyttöön. Yksi sellainen on kestävä biokaasuntuotanto.

Lue lisää

Luonto- ja ilmastotoimet eivät jää hallitusohjelmasta kiinni

Nuorten ja koululaisten ilmastolakkoilu on nostanut huolen ilmastonmuutoksesta uudelle tasolle. Meidän aikuisten tehtävä on luoda nuorille toivoa paremmasta ja näyttää, että teemme kaikkemme ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Työtä siis riittää. Onneksi nuorten aktiivisuus on herättänyt ihmiset ympäri maailmaa ikään katsomatta toimimaan maapallon tulevaisuuden eteen.

Lue lisää

Puhe Vihreiden puoluevaltuuskunnan kokouksessa 28.4.2019

 

Hyvät vihreät ystävät,

 

Kaksi viikkoa sitten me teimme historiaa. Saimme vaalivoiton, jolla eduskuntaryhmämme kasvoi viidestätoista kahteenkymmeneen. Suomalaiset antoivat vihreiden ehdokkaille ja vihreälle politiikalle yli satatuhatta ääntä enemmän kuin viime eduskuntavaaleissa. Ylitimme ensi kertaa eduskuntavaaleissa yli 10 prosentin kannatuksen ja teimme sen reilusti.

Lue lisää

Ilmaston lämpeneminen on pysäytettävä 1,5 asteeseen

Kansainvälisen ilmastopaneelin tuoma tieteen viesti on selvä: maapallon keskilämpötilan nousu on pysäytettävä 1,5 asteeseen. Me suomalaiset aiheutamme paljon enemmän ilmastopäästöjä asukasta kohti kuin valtaosa maailman tai edes Euroopan unionin asukkaista. Jos kaikki eläisivät kuten me, tarvittaisiin neljä maapalloa.

Lue lisää