Parhaillaan Skotlannin Glasgow’ssa on käynnissä vuosittaiset YK:n ilmastoneuvottelut. Tämän vuoden neuvotteluja voi syyllä kutsua historian suurimmiksi: rekisteröityjä osallistujia on noin 40 000, joka on kaikkien aikojen ennätys. Puhujien listalla on sellaisia nimiä kuin Barack Obama, Angela Merkel ja Leonardo DiCaprio.
Talousmahdeilta tarvitaan tosiasioiden tunnustamisen lisäksi nopeita ja tehokkaita toimia. Meillä pienillä mailla on tärkeä rooli kirittäjinä. Voimme osoittaa, että tehokas ilmastopolitiikka on myös kansallinen etu.
Viimeiset kaksi vuotta ovat olleet käänteentekeviä suomalaisessa luonto- ja ilmastopolitiikassa. Ympäristön tila on noussut aivan uudella tavalla politiikan keskiöön. On korkea aikakin, sillä ilmastokriisi ja luontokato uhkaavat jo koko planeettamme tulevaisuutta.
Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen 2035 on matkaa melko tarkalleen kaksi maatalouden tukipolitiikkakautta. Parhaillaan valmistellaan Suomen maataloustukien suuntaamista vuoteen 2027 saakka. Vuodesta 2028 eteenpäin pitäisi alkaa siitä seuraava seitsemänvuotiskausi.
Rakennettu ympäristö on avainasemassa siinä, saavuttaako Suomi hiilineutraaliuden vuonna 2035. Rakentamisessa kuluu suuret määrät luonnonvaroja ja maankäytön tavat vaikuttavat myös luonnon monimuotoisuuteen. Rakentaminen ja rakennukset aiheuttavat kolmasosan Suomen kasvihuonekaasuista. Olemme lähettäneet tänään lausuntokierrokselle esityksen uudeksi kaavoitus- ja rakennuslaiksi, joka ohjaa rakentamista ja maankäyttöä torjumaan ilmastokriisiä ja luontokatoa. Laki korvaisi nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain.
Maatalous tarvitsee näkymän vähähiilisestä tulevaisuudesta. Siksi maataloudelle tulee asettaa päästövähennystavoite ja samalla laatia suunnitelma siitä, miten alan kannattavuutta parannetaan.
Hallitus sopi budjettiriihessä mittavasta ilmastopaketista, jolla rakennamme hiilineutraalia Suomea 2035. Ilmastotoimia laitetaan taas ensi vuonna liikkeelle puolen miljardin euron edestä. Meille Vihreille oli tärkeää, että tavoitteiden lisäksi myös valitut toimet ovat uskottavia ja riittäviä. Siksi paketti tullaan vielä arvioimaan tutkijoiden ja asiantuntijoiden voimin. Tämän pohjalta tarvittavista lisätoimista päätetään maaliskuussa. Työmme ilmastokriisin torjumiseksi hallituksessa jatkuu.
Hallitus sopi budjettiriihessä mittavasta ilmastopaketista, jolla rakennamme hiilineutraalia Suomea 2035. Budjettiriihen keskustelut osoittavat, että ilmastokysymykset ovat vihdoin nousseet talouspolitiikan kovaan ytimeen. Kyse ei ole vain megatonneista paperilla, vaan taloutemme rakentamisesta kestävälle pohjalle.
Monet viljelijät ovat jo pitkään tehneet tiloillaan työtä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Silti maatalouden päästöt eivät ole laskeneet koko 2000-luvulla, vaan jopa hieman kasvaneet. Tämä johtuu siitä, että samanaikaisesti toisilla toimilla sektorin päästöjä on lisätty, joten kokonaisvaikutus jää nollaan. Asian ääneen sanominen on herättänyt kiivaan keskustelun.
Viimeistään tämä kesä on osoittanut, että ilmastokriisi ei tapahdu tulevaisuudessa, vaan se on täällä tänään. Pohjois-Amerikassa täysin poikkeuksellinen yli 40-asteinen helleaalto on koetellut ihmisiä, polttanut metsiä ja jopa kyliä. Parhaillaan Keski-Eurooppaa koettelevat tuhotulvat. Myös kotimaassa ennätyspitkä helleaalto on käynyt niin ihmisten kuin luonnon voimille. Ilmastonmuutoksen voimistamat sään ääri-ilmiöt ovat totisinta totta.