Anna ääni luonnolle

Kunnat ovat avainasemassa ilmasto- ja luontokriisin torjunnassa: jos kaikki kuntien nykyiset ilmastotavoitteet saadaan toteutettua, jo puolet kaikista Suomen hiilineutraaliuteen tarvittavista päästövähennyksistä on tehty. Tämä ja monia muita kiinnostavia tietoja löytyy Sitran viime viikolla julkaistusta Kuntien ilmasto- ja luontotyö -raportista.

Raportin mukaan jo noin puolet suomalaisista asuu kunnissa, jotka tavoittelevat hiilineutraaliutta viimeistään vuoteen 2030 mennessä. Kaikkiaan kaksi kolmasosaa kunnista on asettanut itselleen jonkinlaisia ilmastotavoitteita. Vaikuttavaa työtä Suomen kunnilta! Seuraava askel on laittaa tavoitteet toteen. Siitä ja uusista ilmastotavoitteista pääsevät päättämään kesäkuussa valittavat uudet kunnanvaltuustot. Kuntavaalit ovat siis todelliset ilmastovaalit.

Tulevalla valtuustokaudella vauhtiin tulisi saada myös kuntien luontotyö. Siinä missä ilmastotavoitteet löytyvät jo miltei joka kunnasta, vasta viidennes on asettanut itselleen luonnon monimuotoisuuteen liittyvän tavoitteen. Ratkaisut luontokadon torjuntaan ovat usein paikallisia, ja kunnilla olisi käsissään avaimet ongelman ratkaisemiseen.

Jokainen kunta toimii alueellaan maankäytön suunnittelijana ja kaavoittajana. Rakentamisessa tulisikin suosia ensisijassa tiivistämistä ja välttää metsien kaatamista rakentamisen tieltä. Kaavoituksella tulee huolehtia viheryhteyksistä eli siitä, että viheralueet kytkeytyvät toisiinsa ja muodostavat eläimille reittejä, joita pitkin liikkua.

Moni suomalainen kunta on metsänomistaja. Niinpä valtuustot voivat päättää kuntien metsien hoidosta: millaisia tavoitteita metsänhoidolle asetetaan, miten huomioidaan luontoarvot, entä virkistyskäyttö? Voisiko avohakkuista siirtyä kohti jatkuvaa kasvatusta? Metsien kiertoaikaa pidentää ja hakkuita lykätä? Laho-, lehti- ja säästöpuiden määrää lisätä?

Kunnan valtuustot päättävät myös suojelualueiden perustamisesta. Vihreiden kuntavaalitavoitteena on, että tulevalla valtuustokaudella jokaiseen kuntaan perustetaan vähintään yksi uusi luonnonsuojelualue. Nämä toimivat niin luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjinä kuin luontoelämysten luojina kuntalaisille.

Kuntien luontotyökalupakkiin ovat tulleet mukaan myös luonnon ennallistaminen ja hoito. Kuntien soiden, perinnebiotooppien, lintuvesien ja muiden arvokkaiden elinympäristöjen kunnostamiseen on myönnetty myös valtion avustusta. Esimerkiksi Tampereella tätä rahoitusta on hyödynnetty lintujen pesimälauttojen rakentamiseen ja Haapajärvellä rämeen ennallistamiseen.

Luontoa voi lisätä myös puistoissa ja teiden varsilla. Istutuksissa voi suosia luonnonvaraisia kasveja ja nurmikot vaihtaa luonnonkasviniityiksi ja -kedoiksi. Värikkäänä kukkivasta kaupungista iloitsevat pölyttäjien lisäksi myös kuntalaiset.

Ilmasto- ja luontoteot tuottavat paljon hyvää myös kuntalaisille. Vähenevät päästöt puhdistavat ilmaa, viherrakenteet pidättävät hulevesiä ja estävät rankkasateella tulvimista rakennetuilla alueilla, lähimetsät kannustavat liikkumaan, rentoutumaan, marjastamaan ja sienestämään sekä virkistävät mieltä. Luonnonsuojelusta voi tulla myös kunnan brändi ja matkailun vetonaula. Harva osaa kuvitella Lieksaa ilman Kolin jylhiä maisemia.

Luonnosta huolehtiminen on sijoitus kunnan tulevaisuuteen.

Teksti on julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden vieraskolumnnina 26.5.2021.