Yhdessä kohti reilua muutosta

Viime vuosien sään ääri-ilmiöt, kuivat kesät ja tulvivat talvet, muistuttavat, että meillä on kiire, jos haluamme pysäyttää ilmaston lämpenemisen turvallisena pidettyyn 1,5 asteeseen.

Muuttuva ilmasto, mutta myös ilmastotoimien myötä muuttuva politiikka, tuo huolia. Miten viljasadot onnistuvat muuttuvassa ilmastossa? Pääseekö lapsenlapseni koskaan pulkkailemaan laskiaismäkeen? Miten kuljen töihin, jos autoilu kallistuu?

Suomi on maailmalla ilmastotyön etujoukoissa. Voimme olla etujoukoissa myös näyttämässä, että hiilineutraali yhteiskunta on reilu ja turvallinen kaikille. Maailman parhaan yhteiskuntamallin rakentamiseen on Suomessa pystytty ennenkin ja nimenomaan vaikeina aikoina: nykyinen hyvinvointivaltio rakennettiin sotien raunioille.

Vihreät julkaisi viikonloppuna reilun muutoksen ohjelman. Se antaa suunnan sille, miten vähennämme samaan aikaan päästöjä ja eriarvoisuutta.

Iso muutos voi onnistua vain, kun pidämme kaikki mukana. Kun varmistamme, etteivät ilmastotoimien kustannukset kaadu heikoimmassa asemassa olevien niskaan.

Vihreiden ohjelmassa ilmastotoimet kulkevat käsi kädessä hyvinvoinnin kanssa. Perusturvaa korotetaan, pienituloisten verotusta kevennetään, sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehitetään ja koulutukseen panostetaan.

Verotusta siirretään kohti ympäristöhaittoja. Yhteistä ilmakehää ja luontoa ei saa tuhota ilmaiseksi.

Suurimpien pääomatulojen verotusta kiristetään, kun taas pienet vapautetaan verosta.

Uutena tapana kompensoida päästöverojen korotuksia ehdotetaan hiiliosinkoa, jolla päästöverotuotot jaetaan takaisin ihmisille kuukausittaisina tasasummina. Näin pienituloisten asema ei vaikeutuisi ja kannuste kestävämpiin valintoihin vahvistuisi entisestään.

Kunnianhimoiset ilmastotoimet ovat Suomelle myös iso mahdollisuus. Ne synnyttävät uutta työtä, uusia keksintöjä ja tulevaisuuden kilpailukykyä.

Murrosvaiheessa on kuitenkin tärkeää, että yhteiskunta tukee muutoksessa niin ihmisiä kuin eri alueita. Paikallisilla reilun siirtymän sopimuksilla työntekijät, työnantajat, valtio ja kunnat voivat sopia yhdessä siirtymäratkaisuista, joilla tuetaan uudelleenkoulutusta, työllistymistä tai uusia elinkeinoja.

Jatkuva oppiminen luo turvaa muuttuvassa maailmassa. Siksi esimerkiksi työttömyystukien pitää helposti mahdollistaa jatkuva ja omaehtoinen oppiminen. Työn ja opiskelun yhdistämisen pitää olla helppoa ja toisen asteen koulutuksesta on tehtävä maksutonta.

Maataloudessa meillä on nyt erinomainen mahdollisuus siirtyä kohti kestävää ja kannattavaa maataloutta, kun EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uusista linjoista sovitaan.

Rahaa tulee kohdentaa suorista hehtaarisidonnaisista ja eläinten määrään sidotuista tuista ekosysteemipalvelujen tukemiseen. Ympäristökorvauksia tulee uudistaa, eläinten hyvinvointikorvauksia kehittää ja mahdollistaa investointituet myös pienemmille tiloille ja hankkeille.

Yksi ja sama ratkaisu ei toimi kaikissa tilanteissa. Esimerkiksi alueelliset erot tulee huomioida ja tukea muutoksessa tukea tarvitsevia. Tästä hyvänä esimerkikkinä ovat ympäristöministeriön tänä vuonna aloittamat energiaremonttien tuet, joilla tuetaan taloja ja taloyhtiöitä esimerkiksi öljylämmityksestä maalämpöön siirtymisessä.

Reilussa muutoksessa tärkeintä on muistaa, että kaikista epäreiluinta on jättää ilmastotoimet tekemättä. Muutokseen on tartuttava ripeästi, sillä kuolleelta planeetalta on turha etsiä hyvinvointivaltiota.

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden vieraskolumnina 26.2.2020.