Epävakaassa maailmassa tarvitaan visiota sellaisesta Euroopasta ja unionista, joka mahdollistaa jokaiselle hyvän ja turvallisen elämän. Tämä vaatii periksiantamatonta työtä yhteisten arvojemme puolesta. Yksi niistä on tasa-arvo.
Kuluneen kesän uutisia hallitsivat perussuomalaisten rasistiset kannanotot, niistä seurannut hallituskriisi sekä laaja keskustelu demokratian tilasta ja toisaalta valtaapitävien vastuusta. Opposition välikysymyksen välttääkseen pääministeri Orpo päätti antaa tiedonannon yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa, niin sanotun rasismin vastaisen tiedonannon. Sillä hallitus haluaa vakuuttaa, että ei katso rasismia läpi sormien.
Suomessa väestö ikääntyy ja tarvitsemme lisää työperäistä maahanmuuttoa. Meille muuttavia ei kuitenkaan pidä nähdä vain työvoimana, vaan erilaisista kulttuureista tulevina ihmisinä ja perheinä, jotka haluavat rakentaa elämäänsä tänne. Siksi on varmistettava, että kotoutuminen ja kotouttaminen sujuvat hyvin.
Viime vuosien sään ääri-ilmiöt, kuivat kesät ja tulvivat talvet, muistuttavat, että meillä on kiire, jos haluamme pysäyttää ilmaston lämpenemisen turvallisena pidettyyn 1,5 asteeseen.
Muuttuva ilmasto, mutta myös ilmastotoimien myötä muuttuva politiikka, tuo huolia. Miten viljasadot onnistuvat muuttuvassa ilmastossa? Pääseekö lapsenlapseni koskaan pulkkailemaan laskiaismäkeen? Miten kuljen töihin, jos autoilu kallistuu?
Vihreät haluavat antaa perheille enemmän vapautta perhevapaiden pitämiseen. Tarvitaan uudistuksia, jotka lisäävät tasa-arvoa perhe- ja lapsiystävällisellä tavalla. Perheet kaipaavat lisää joustavuutta ja valinnanvapautta.
Eriarvoisuus on lisääntynyt. Emme saa antaa Suomen luisua kohti luokkayhteiskuntaa. Kasvaviin tulo-, varallisuus- ja terveyseroihin tulee puuttua. Tasa-arvoinen yhteiskunta ei hukkaa kenenkään mahdollisuuksia eikä jätä ketään syrjään.
Moni meistä on kuvitellut, että tasa-arvossa mennään aina eteenpäin – välillä hitaammin ja välillä nopeammin, mutta eteenpäin kuitenkin. Tasa-arvon edistäminen on ollut yhteisesti jaettu tavoite.
Kunnes tuli Sipilän hallitus, joka vain totesi hallitusohjelmassaan, että Suomessa naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia.
Maksuton toinen aste, kivihiilikielto, soten uusimmat käänteet ja viikonloppun Pohjous-Karjalan Vihreiden Naisten kymppivuotiajuhlat jäivät päällimmäisenä mieleen.
Nyt jo takaisin eduskunnassa ja uusi viikko käynnissä. Osittain samoilla teemoilla tosin (sote).
Hyvä valtuuskunta, hyvät vihreät,
Luonnonvarapolitiikka on kokenut uuden tulemisen. Metsien käyttö ja kaivokset puhuttavat. Ympäristö- ja talousarvot ovat paikoitellen törmäyskurssilla ja sosiaalinen kestävyyskin askarruttaa.
Metsät ovat aina olleet tärkeitä meille suomalaisille. Ne ovat hyvinvointimme lähde, niin henkisesti kuin taloudellisestikin. Ne ovat myös suomalaisen luonnon monimuotoisuuden linnake.
Nykyinen ainoastaan miehiä koskeva asevelvollisuus on yksi suurimpia yhteiskunnan ylläpitämiä epätasa-arvoisia rakenteita. Se on räikeästi tasa-arvon vastainen eikä takaa sitä, että palvelukseen saadaan sopivimmat henkilöt. Järjestelmä vaatii päivittämistä.
Suomen yleinen asevelvollisuus koskee pakollisena vain miehiä. Naiset ovat voineet vuodesta 1995 lähtien suorittaa vapaaehtoisen asepalveluksen. Ajatus siitä, että meillä on vain yhdelle sukupuolelle pakollinen asevelvollisuus, tuntuu nykyajassa yhä useammalle oudolta ajatukselta.