Miten Suomesta hiilineutraali 2035?

Suomen tuore tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä on yksi maailman kunnianhimoisimmista. Vuotta 2035 ei temmattu tuulesta vaan se perustui tutkijoiden muodostaman Ilmastopaneelin suositukseen siitä, millaisilla tavoitteilla Suomi voisi pysäyttää ilmastonmuutoksen 1,5 asteeseen.

Tätä 1,5 asteen tavoitetta on pidetty rajapyykkinä, jonka jälkeen ilmastonmuutoksen haitalliset vaikutukset säähän, viljelyyn, vesiin, metsiin ja terveyteen voimistuvat merkittävästi.

Hiilineutraalius tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että emme saa aiheuttaa päästöjä esimerkiksi liikenteessä, teollisuudessa, talojen lämmityksessä ja maankäytössä enempää kuin metsämme ja maaperämme pystyvät sitomaan.

Suomella on päästöjen ja nielujen tasapainoa tavoitellessa yksi iso apu: metsiemme ja maaperämme hiilinielu vastaa neljäsosaa päästöistämme.

Yksi viime aikojen kysytyimmistä kysymyksistä minulta ympäristö- ja ilmastoministerinä niin kotimaassa kuin ulkomailla on ollut, miten Suomi tulee saavuttamaan kunnianhimoiset ilmastotavoitteensa. Lyhyt vastaus on, että vähentämällä päästöjä kaikilla sektoreilla. Samalla meidän on hoidettava metsiämme niin, että niiden hiilinielu kasvaa ja käytetystä puusta on tehtävä mahdollisimman pitkäikäisiä tuotteita.

Ilmastopaneelin juuri julkaistun arvion mukaan meillä on toimeenpanosuunnitelma valmiina kattamaan jo lähes puolet niistä päästöistä, jotka hiilineutraaliutta varten on vähennettävä. Lisäksi viidesosaan on suunnitelma, muttei toimeenpanoa ja lopun kolmanneksen osalta puuttuvat vielä suunnitelmat. Hallituksen tehtävä on lähteä kuromaan tätä kuilua umpeen.

Selkänojan ja suunnan tavoitteelle antaa ilmastolain päivitystyö, joka on juuri käynnistynyt. Hiilineutraaliustavoite 2035 kirjataan lakiin. Samalla mukaan lakiin otetaan myös hiilinielut.

Varsinaiset ilmastotoimet lain toteuttamiseksi etsitään sektorikohtaisissa selvityksissä ja ohjelmissa, joiden päivittäminen on jo alkanut. Valmista tulee vuonna 2021. Näiden ohjelmien ja selvitysten valmistuttua hallitus päättää tarvittaessa lisätoimista.

Tietopohjan täydentymistä odotellessa hallitus on kuitenkin jo ryhtymässä moniin toimiin. Ensi kevään tärkein päätös on energiaverotuksen kokonaisuudistus ja syksyllä häämöttää yritystukien tarkastelu ilmastonäkökulmasta.

Iso joukko toimia pääsee käyntiin heti hallituksen ensimmäisen budjetin myötä. Luvassa on ilmastotoimia satojen miljoonien eurojen edestä. Tukea on tulossa esimerkiksi asuntojen energiaremontteihin, puurakentamisen edistämiseen, biokaasun tuotantoon, sähköautojen latausinfraan, raiteisiin, kävelyyn pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen, soiden ennallistamiseen ja muihin maankäytön ilmastotoimiin sekä kivihiiltä korvaaviin investointeihin.

Rohkaisua ilmastotyöhön on tuonut syksyllä käynnistynyt teollisuuden hiilitiekarttojen laatiminen. On ilahduttavaa, miten suurella innolla suomalainen teollisuus ja elinkeinoelämä on lähtenyt työhön mukaan. Suuri joukko suomalaisia yrityksiä on nähnyt, että tulevaisuus on hiilineutraaleissa keksinnöissä, ei vanhaan takertumisessa.

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden vieraskolumnina 23.10.2019.