Sata ilmastotekoa kunnille

Kuntavaalit ovat myös ilmastovaalit – niissä ratkaistaan, millaisia ilmastotekoja kunnissa tehdään seuraavat neljä vuotta. Suomalaiset kunnat ovat lähteneet ilmastotyöhön innolla: jo lähes puolet suomalaisista asuu kunnassa, joka tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä eli viisi vuotta Suomen valtiota nopeammin.

Ilmastokriisin torjunnassa katse kääntyy usein isoihin kansainvälisiin tavoitteisiin. Samalla Suomen kunnat tekevät arkipäivän ilmastotoimia joka päivä. Jyväskylä käyttää biokaasubusseissaan paikallista tuotantoa. Muhoksessa edistetään geotermisen lämmön hyödyntämistä. Porvoo asentaa kaikkiin kaupungin omiin uudisrakennus- ja peruskorjauskohteisiin aurinkopaneelit. Iissä koululaiset keksivät koululleen keinoja vähentää sähkön, lämmön ja veden kulutusta, ja saavat puolet säästetystä summasta itselleen esimerkiksi harrastusvälineiden tai tietokoneiden hankintaan.

Vihreät julkaisi hiljattain sadan ilmastotoimen listan, josta jokaiselle kunnalle löytyy varmasti sopivia vaihtoehtoja, oli kunta sitten pieni tai suuri, tiheästi tai harvaan asuttu. Kaikkia listan toimia toteutetaan jo jossain päin maata. Ilmastotoimissa yksi tapa ei sovi kaikille, vaan erilaisissa kunnissa tarvitaan erilaisia toimia. Joukkoliikennettä edistetään siellä, missä joukkoja on. Biokaasun tuotantoa siellä, missä isoja lantakertymiä on. Myös hallitus haluaa kannustaa kuntia ilmastotekoihin: juuri nyt kunnilla on erinomainen mahdollisuus irtautua öljylämmityksestä ja siirtyä vaikkapa maalämpöön ympäristöministeriön tuen avulla.

Ilmastonmuutoksen torjunta on kunnille iso mahdollisuus. Tuulivoiman kaavoittaminen tuo merkittävät verotulot ja työpaikkoja, biokaasu luo uusia mahdollisuuksia maatalousyrittäjille. Energiatehokkuusremontit vähentävät julkisten rakennusten lämmityslaskuja. Arjen tarpeisiin kehitetyt uudet ilmastoratkaisut skaalautuvat muille alueille – ja jopa maailmalle.

10 000 asukkaan Iin kunta on nostanut itsensä maailmankartalle olemalla jo pian 10 vuoden ajan näkyvä edelläkävijä ilmastotyössä. Myös perinteisten teollisuuskaupunkien Lahden ja Lappeenrannan ilmastotyö on huomattu Euroopassa: Lahti on tänä vuonna Euroopan ympäristöpääkaupunki ja Lappeenranta palkittiin vihreän edelläkävijän Green Leaf -palkinnolla.

Hyvä esimerkki uudenlaisesta liiketoiminnasta on Kajaanissa sijaitseva Renforsin ranta, jossa taannoin lakkautettiin paperitehdas. Työpaikkojen katoaminen ja talouden heikkeneminen näyttivät väistämättömiltä, mutta päättäväisin toimin kehitys saatiin käännettyä. Alue sai valtion tukea, irtisanottuja koulutettiin ja UPM sitoutui kehittämään aluetta. Renforsin rantaan syntyi yrityspuisto, jossa työskentelee enemmän ihmisiä kuin paperitehtaan aikoina. Työtä tehdään esimerkiksi tietokonesalien, asiakaspalvelun ja kiertotalouden parissa.

Parhaiten oman kunnan tuntevat sen asukkaat. Ne kunnat, joissa asukkaat ja paikalliset yritykset on otettu vahvasti mukaan ilmastotoimien suunnitteluun, ovat edenneet päästöjen vähentämisessä jättiharppauksin. Kuntavaaleissa meillä jokaisella on mahdollisuus valita päättäjiä, jotka arvostavat asukkaiden osallisuutta ja omistajuutta ilmastotoimista. Kunnissa valitaan Suomen suunta, yksi arjen päätös kerrallaan.