Hallitusten välinen ilmastopaneeli julkaisi viime viikolla vakavan raportin. Aikaikkuna ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi on umpeutumassa. Mitä voimakkaampaa lämpeneminen on, sitä vakavampia ovat seuraukset luonnolle, yhteiskuntien vakaudelle ja turvallisuudelle.
Hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n uusin raportti on vakava varoitus ihmiskunnalle. Ilmastokriisin torjunnalla on tulipalokiire. Maapallon keskilämpötila on noussut jo yli yhden asteen eli 1,5 asteen tavoite on lähellä. Kello tikittää, eikä aikaa ole hukattavaksi.
Hyvät taiteen ja luonnon ystävät!
Taide on keino välittää luontoelämyksiä ja keino vaikuttaa meidän suhtautumiseen luontoon ja siitä huolehtimiseen. Tänään pääsemme nauttimaan Jouni Erolan ja Jarno Artikan upeista, suorastaan henkeäsalpaavasta kuvista, jotka tuovat luonnon ja sen lajit lähelle. Jopa paljon lähemmäksi, mitä itse useinkaan pääsemme luonnossa liikkuessa. Kiitos, että olette osanneet vangita nämä upeat luontoelämykset meidän nautittavaksemme.
Vuoden lopulla saimme huonoja uutisia. Luonnonvarakeskuksen mukaan metsiemme hiilinielu on pienentynyt niin paljon, että maankäyttösektorista on kokonaisuudessaan tullut päästölähde. Metsät sitovat ilmakehästä vähemmän hiiltä kuin sitä vapautuu ilmaan muusta maankäytöstä.
Poikkeukselliset helteet ovat koetelleet eteläistä Eurooppaa viime päivinä. Lämpötila on noussut yli 40 asteen, vaikka kesä on vasta alussa. Pahimmillaan kuumuus voi olla kohtalokasta. Esimerkiksi vuonna 2003 helleaallot aiheuttivat Länsi-Euroopassa kymmeniä tuhansia ennenaikaisia kuolemia.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tehnyt näkyväksi, miten vahvasti olemme edelleen riippuvaisia fossiilisista polttoaineista. Öljyn hinnannousu tuntuu niin bensapumpulla kuin monen kodin lämmityslaskussa.
Kriisin keskellä yhä useampi on ymmärtänyt, että puhtaaseen energiaan siirtyminen kannattaa paitsi ilmaston, myös maamme energiaomavaraisuuden ja turvallisuuden näkökulmasta. Hajautettu, puhtaaseen ja kotimaiseen kestävästi tuotettuun energiaan perustuva järjestelmä kestää paremmin kriisejä.
Suomalaisen maatalouden kannattavuus ja monen viljelijän jaksaminen on ollut koetuksella jo pitkään. Huonon satovuoden ja nousseiden tuotantokustannusten vuoksi ala on tällä hetkellä vaikeammassa tilanteessa kuin aikoihin, ja moni viljelijä miettii, miten selviää kesään asti.
Paahtavat lämpöaallot, rankkasateet, tulvat, myrskyt ja metsäpalot. Ilmastokriisiä pahimmillaan. Vielä 1970-luvulla erilaisia luonnonkatastrofeja tapahtui maailmanlaajuisesti noin 90 vuodessa. Nyt vuosittainen keskiarvo on moninkertainen, esimerkiksi vuonna 2019 niitä oli 409. Syksyllä 2020 Atlantilla myrskysi niin useasti, että meteorologeilta loppuivat aakkoset kesken myrskyjä nimetessä. Näin on tapahtunut vain kerran aikaisemmin, vuonna 2005.
Sisäministeriön kunnianhimoinen tavoite on, että turvallisuustoimijoiden hiilijalanjälki on 75 % vähemmän vuonna 2035 kuin mitä se oli vuonna 2018. Tavoitteeseen pyritään välitavoitteen kautta vähentämällä päästöjä ensin 50 % vuoteen 2027 mennessä.
Aluevaaleissa valittaville valtuustoille siirtyy sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi päätäntävalta myös pelastustoimesta. Pelastuslaitosten ja sopimuspalokuntien palvelut ovat ihmisille tärkeitä silloin, kun hätä on suurin. Silti pelastustoimesta on puhuttu aluevaalien alla yllättävän vähän.