Metsäpolitiikassa tarvitaan suunnanmuutos

Vuoden lopulla saimme huonoja uutisia. Luonnonvarakeskuksen mukaan metsiemme hiilinielu on pienentynyt niin paljon, että maankäyttösektorista on kokonaisuudessaan tullut päästölähde. Metsät sitovat ilmakehästä vähemmän hiiltä kuin sitä vapautuu ilmaan muusta maankäytöstä.

Hiilinielujen romahdus on huolestuttavaa paitsi ilmaston, myös valtiontalouden, metsäteollisuuden ja metsänomistajien kannalta. Sen seurauksena Suomen on vaikea saavuttaa EU:n hiilinielutavoitetta. Jos tavoitteeseen ei päästä, joutuu Suomi maksamaan mittavia sanktioita.

Suomen oma hiilineutraalisuustavoite asetettiin sen pohjalta, että vähennämme fossiilipäästöjä merkittävästi samalla, kun metsien hiilinielu säilyy aiemmalla tasolla. Olemme onnistuneet vähentämään päästöjä, sen sijaan metsänielun romahdus on viemässä tavoitteelta pohjan.

Syynä nielujen pienentymiseen ovat Luonnonvarakeskuksen mukaan metsien kasvun hidastuminen ja liian suuret hakkuut. Joissakin maakunnissa hakkuut ovat ylittäneet jopa puuntuotannollisen kestävyyden rajan. Hiilinielujen romahtaminen on yksi osoitus siitä, ettei metsänkäyttömme ole kestävää.

Tutkijat ovat varoittaneet ylisuurista hakkuista jo pitkään. Ne ovat pienentäneet maankäyttösektorin nielua ja heikentäneet metsälajiston monimuotoisuutta. Silti monet ovat uskotelleet, että voimme jatkaa hakkuutasojen nostamista. Nyt joudumme kohtaamaan harjoitetun metsäpolitiikan seuraukset.

On nurinkurista, että yhteiskunta tukipolitiikallaan ohjaa hakkuiden lisäämiseen. Tässä on syytä kääntää suuntaa. Tuilla tulisi ohjata metsänomistajia nielujen vahvistamiseen. Yksi keino voisi olla se, että metsänomistajille maksettaisiin hakkuiden lykkäämisestä. Nopein tapa lisätä metsien hiilinielua on kiertoajan pidentäminen. Tarvitsemme tukia, joilla metsänomistaja saa tuottoja silloin, kun metsä tuo normaalia suurempaa arvoa hiilinieluna, hiilivarastona ja luonnon monimuotoisuudelle.

Samaan aikaan pienemmästä hakkuumäärästä olisi saatava isompi taloudellinen hyöty. Tässäkin olemme menneet väärään suuntaan. Pari viimeistä vuosikymmentä metsäteollisuuden arvonlisä käytettyä puumäärää kohti on laskenut.

Hallitus on jo käynnistänyt valmistelutyön, jonka pohjalta metsäpolitiikkaa voidaan tulevalla hallituskaudella uudistaa. Valmistelussa ovat metsän hävittämistä torjuva maankäyttömuutosmaksu ja metsälain ilmastovaikutusten arviointi.

Metsätalous on ollut maamme vaurastumisen perusta. Nykymuotoisena sen hintana ovat hiilinielujen romahdus ja metsäluonnon köyhtyminen. Emme voi jatkaa samaan malliin. Puu on monikäyttöinen uusiutuva luonnonvara, vihreä kultamme. Tuottamalla pienemmästä hakkuumäärästä arvokkaampia ja pitkäikäisempiä tuotteita voimme huolehtia metsäluonnon monimuotoisuudesta ja hiilinielujen säilymisestä taloudellisen hyödyn rinnalla.

Teksti on julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden vieraskolumnissa 4.1.2023.