Viljelijöitä on tuettava pikaisesti

Suomalaisen maatalouden kannattavuus ja monen viljelijän jaksaminen on ollut koetuksella jo pitkään. Huonon satovuoden ja nousseiden tuotantokustannusten vuoksi ala on tällä hetkellä vaikeammassa tilanteessa kuin aikoihin, ja moni viljelijä miettii, miten selviää kesään asti.

Akuutin kriisin ratkaisemiseen tarvitaan nopeita toimia. Hallitus on jo ryhtynyt työhön: käsittelimme viime viikolla maatilatalouden kehittämisrahaston vuoden 2022 käyttösuunnitelmaa, jonka pohjalta Ruokavirasto on avannut viljelijöille mahdollisuuden hakea valtiontakausta pankkilainalle, joka parantaa tilan maksuvalmiutta. Päätös on erittäin tärkeä taloudellisissa ongelmissa oleville viljelijöille.

On selvää, että yksin valtiontakaukset eivät riitä. Muutkin julkisen vallan keinot on selvitettävä huolella. Akuutissa kriisissä myös maataloustukien nopeutettu maksaminen ja verovelkojen maksuaikataulujen joustavoittaminen voisivat tulla kysymykseen.

Yhtä lailla on selvää, että viljelijöiden auttamiseen tarvitaan muitakin toimijoita, kuin valtiota. Katse kääntyy erityisesti kaupan ja teollisuuden suuntaan. Toivon, että alan toimijoilta löytyisi näin poikkeuksellisessa tilanteessa halua korottaa tuottajille maksettavia hintoja. Pidemmällä aikavälillä ruokakaupan, elintarviketeollisuuden ja viljelijöiden välisten sopimusten pitäisi huomioida paremmin heilahtelut tuotantopanosten hinnoissa. Kuluttaja, joka haluaa maksaa tuottajalle ilman välikäsiä voi myös alkaa tehdä ostoksia ruokarinkien kautta, joita löytyy Itä-Suomestakin.

Nyt käsissä oleva kannattavuuskriisi ei ole ensimmäinen laatuaan eikä tilanne helpotu ilmastonmuutoksen lisätessä vaikeita satovuosia. Hallitus on jo päättänyt tavoitteesta vähentää maatalouden päästöjä 29 % 2035 mennessä. Käytännössä kannattavuuden parantaminen ja päästöjen vähentäminen kulkevat käsi kädessä.

Esimerkiksi kallistuvista fossiililannoitteista ja fossiilienergiasta irtautuminen sekä satotasoja nostavaan hiiliviljelyyn siirtyminen parantavat myös kannattavuutta. Fossiilienergiaa voidaan korvata muun muassa biokaasulla. Sen valmistusprosessin kautta saadaan myös lannoitteita omavaraisesti, kunhan huolehditaan vesiensuojelusta.

Esitin jo viime syksynä, että hallitus laatisi suunnitelman siitä, miten maatalouden kannattavuutta ja ilmastoystävällisyyttä parannetaan samanaikaisesti. En usko, että kumpikaan onnistuu ilman toista. Tämä vaatii myös tukipolitiikan kehittämistä, jotta ilmastoratkaisut ovat viljelijälle aina myös taloudellisesti kannattavampia.

Teksti on julkaistu Savon Sanomissa kolumnina 9.2.2022.