Kohti kestävämpää maataloutta

Hallitustunnustelija Petteri Orpo esitti eduskuntapuolueille vaalien jälkeen laajan joukon hallituksen muodostamiseen liittyviä kysymyksiä. Oli hienoa huomata, että Orpo kysyi puolueiden kantoja myös suomalaisen ruoantuotannon tulevaisuuden parantamiseen.

Venäjän hyökkäyssota teki näkyväksi, kuinka riippuvainen ruoantuotantomme on ulkomailta tuotavista fossiilisista raaka-aineista ja energiasta. Ruokamme kotimaisuusaste on korkea. Sen tuotanto vaatii kuitenkin paljon muun muassa ulkomailta tuotavia teollisia lannoitteita ja öljyä.

Edellisessä hallituksessa halusimme vauhdittaa ruoantuotannon omavaraisuutta ja irtautumista fossiilisista. Tuimme tiloja esimerkiksi ravinteiden kierrättämisessä sekä uusiutuvan energian ratkaisujen käyttöönotossa. Luomutiloilla nämä käytänteet ovat olleet arkipäivää jo pitkään. Alkavalla vaalikaudella satsauksia energia- ja raaka-aineomavaraisuuden kasvattamiseen tulee jatkaa maatalouden kestävyyden ja kriisinsietokyvyn lisäämiseksi.

Omavaraisuutta lisäävät toimet parantavat huoltovarmuuden lisäksi myös ympäristön tilaa. Esimerkiksi maatilojen aurinkovoima- ja biokaasuratkaisut vähentävät ilmastopäästöjä, ja kierrätyslannoitteiden käytöllä voidaan pienentää haitallisia vesistövaikutuksia. Samalla entistä ympäristöystävällisemmät tuotteet vastaavat kuluttajien muuttuviin vaatimuksiin.

Edellisellä hallituskaudella asetimme maataloudelle 29 prosentin päästövähennystavoitteen vuodelle 2035. Siitä on pidettävä kiinni. Merkittävimmät päästövähennykset saadaan ennallistamalla käytöstä poistuneita turvepeltoja ja siirtymällä turvemailla yhä enemmän kosteikkoviljelyyn.

Omavaraisuutta ja ympäristön tilaa parantavat toimet lisäävät myös maatalouden kannattavuutta. Esimerkiksi omalla energiantuotannolla ja ravinteiden kierrättämisellä tiloilla voidaan saada merkittäviä säästöjä.

Erinomainen tapa lisätä maatalouden kestävyyttä on uudistava viljely. Sen menetelmillä lisätään samanaikaisesti maaperän kasvukuntoa ja viljelijän taloutta. Uudistava viljely myös parantaa ympäristön tilaa vähentämällä vesistö- ja ilmastopäästöjä sekä lisäämällä luonnon monimuotoisuutta.

Tulevan hallituksen pitää olla valppaana vaikuttamassa EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan. Uuden cap-kauden valmistelu on jo alkanut. Maatalouden tukipolitiikkaa on kehitettävä tulosperustaiseen suuntaan kohdistamalla tukia entistä enemmän ruoantuotantoon tähtäävään aktiiviviljelyyn. Lisäksi tukipolitiikalla on varmistettava, että ympäristön, eläinten hyvinvoinnin ja huoltovarmuuden kannalta parhaat ratkaisut ovat aina myös viljelijälle taloudellisesti fiksuin vaihtoehto.

Maatalous on keskellä monia suuria muutoksia. Nyt on aika rakentaa ruoantuotannosta kestävää niin viljelijöiden, ympäristön kuin huoltovarmuuden kannalta.

Teksti on julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden vieraskolumnissa 26.4.2023.