Vihreä siirtymä lisää turvallisuutta

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tehnyt näkyväksi, miten vahvasti olemme edelleen riippuvaisia fossiilisista polttoaineista. Öljyn hinnannousu tuntuu niin bensapumpulla kuin monen kodin lämmityslaskussa.

Kriisin keskellä yhä useampi on ymmärtänyt, että puhtaaseen energiaan siirtyminen kannattaa paitsi ilmaston, myös maamme energiaomavaraisuuden ja turvallisuuden näkökulmasta. Hajautettu, puhtaaseen ja kotimaiseen kestävästi tuotettuun energiaan perustuva järjestelmä kestää paremmin kriisejä.

Siksi tarvitsemme mittavia panostuksia vihreään siirtymään. Meidän on autettava yksityishenkilöitä, kuntia ja yrityksiä irrottautumaan pikaisesti fossiilienergiasta. On tuettava puhtaan energian tuotantoa ja tehostettava energiansäästöä. Muutos ei tapahdu hetkessä, mutta on tärkeää ottaa askelia oikeaan suuntaan.

Jo ennen Venäjän sotaa hallitus on monin tavoin tukenut kotitalouksien vihreää siirtymää. Esimerkiksi tuki öljylämmityksestä luopumiseen on ollut huippusuosittu. Tukea saa myös esimerkiksi sähkö- ja biokaasuauton hankintaan tai muuntoon sekä kodin energiaremontteihin.

Yhteensä käytämme valtion budjetista tänä vuonna ilmastotoimiin puoli miljardia euroa.

Kaikilla kotitalouksilla ei ole varaa tehdä energiaremonttia tai vaihtaa ajoneuvoa, vaikka puhtaat ratkaisut maksaisivatkin itsensä takaisin alentuneina käyttökustannuksina.

Yhtenä uutena tukikeinona valmistelemme kotitalouksille suunnattua valtion takaamaa ilmastoinvestointilainaa. Ehdotin tällaista mallia jo yli vuosi sitten. Mielestäni lainaa tulisi saada maksaa takaisin pikkuhiljaa hyödyntäen alentuneen energialaskun synnyttämiä säästöjä.

Vihreiden pitkään ajamasta energiapolitiikasta on nyt tulossa valtavirtaa. Energian lisäksi meidän on vähennettävä riippuvuutta ulkomailta tuotavista raaka-aineista. Tässäkin suhteessa olemme kaukana omavaraisuudesta. Raaka-aineriippuvuutemme näkyy esimerkiksi rakentamisessa sekä maatalouden lannoitteissa ja rehussa.

Kriisin vuoksi raaka-aineiden hinnat ampaisivat nopeaan nousuun. Vähentääksemme riippuvuutta meille tuotavista raaka-aineista meidän on päästävä eroon tuhlauksesta ja hyödynnettäviä kerran käyttöönotettuja luonnonvaroja uudelleen ja uudelleen.

Nykyinen lineaarinen ajattelumalli, jossa raaka-aineet otetaan luonnosta ja nähdään käytön jälkeen poisheitettävänä jätteenä, on tullut tiensä päähän. On siirryttävä kiertotalouteen.

Kiertotalous on muutakin kuin kierrättämistä. Se on uusi tapa ajatella. Kerran kiertoon otettu raaka-aine käytetään säästeliäästi ja pidetään kierrossa pitkään. Tuotteet suunnitellaan kestäviksi ja korjattaviksi. Kaikkea ei tarvitse omistaa itse, vaan tavaroita jaetaan, vuokrataan ja hankitaan palveluna, mikä synnyttää uudenlaista liiketoimintaa.

Kiertotalouteen perustuva Suomi ei olisi yhtä riippuvainen maailmanmarkkinoiden heilahteluista kuin nyky-yhteiskunta.

Elämme kriisien aikaa, jolloin on katsottava sekä lähelle että kauas. Sodan keskellä tehtävillä kriisiapupaketeilla ei tule lukita meitä nykyisiin rakenteisiin, jotka ovat osoittautuneet haavoittuviksi. Sen sijaan on löydettävä kestäviä polkuja ulos kriisistä ja vahvistettava omavaraisuutta niin energian kuin raaka-aineiden suhteen.

Teksti on julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden vieraskolumnissa 30.3.2022.