Luomutavoitteisiin pääseminen vaatii, että tuotannon tukemiseen laitetaan päälle isompi vaihde. Valtion on sitouduttava itse asettamiinsa tavoitteisiin, vaatii kansanedustaja Krista Mikkonen Suomen luonnon päivänä 27.8.
Lue lisää›
Koulut avaavat ovensa tällä ja ensi viikolla. Viime keväänä peruskoulun päättäneistä nuorista 10 000 ei ole saanut jatko-opintopaikkaa, heidän edessään koulun ovet pysyvät kiinni. Samalla he ovat suuressa vaarassa syrjäytyä, sillä työelämän vaatimukset kasvavat koko ajan ja pelkällä peruskoululla ei pitkälle pötkitä.
Naisten turvallisuutta ei edistä turvapaikanhakijoita leimaamalla, vaan varmistamalla riittävät resurssit Istanbulin sopimuksen toteuttamiseksi pikaisesti.
Naisrauhan parantamiseksi perussuomalaisten nuorten ja naisten tulee vaatia tekoja omilta ministereiltään, jotta uhrien tukipalvelut laitetaan kuntoon ja lainsäädäntö etenee Istanbulin sopimuksen mukaisesti. Sillä olisi todellista merkitystä naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyssä ja torjumisessa. Maahanmuuttovastaisen mielenosoituksen naamioiminen naisrauhan edistämiseksi ei asiassa auta.
Mitäkö olen tehnyt eduskunnassa? Tässä on kevään 2016 saldo lyhyesti lukuina:
Kesäkuu oli eduskunnassa kiireistä aikaa, kun mahdollisimman moni hallituksen esitys yritettiin saada käsiteltyä ennen istuntotauon alkua. Täysistunnot venyivät välillä jälleen yömyöhään, ja pääministerin juhlat Kesärannassakin jäivät vähälle juhlinnalle. Erityisesti puhuttiin pakolaispolitiikasta, kun käsittelyssä oli perheenyhdistämisen tiukentaminen. Vihreät vastustivat tiukennusta, joka kuitenkin meni läpi eduskunnassa. Myös maailman pakolaispäivää vietettiin kesäkuussa. Hopeareunus synkässä pilvessä oli se, että YK:n vammaissopimus astui viimein voimaan Suomessa.
Ihmisoikeuksien edistäminen, erityisesti naisten ja tyttöjen aseman parantaminen, kestävän kehityksen periaatteet, demokratia ja rauhan rakentaminen ovat olleet Suomelle tärkeitä ulkopoliittisia tavoitteita. On hyvä, että ne on kirjattu myös selontekoon. Mutta se ei riitä. Sanojen ja tekojen on kohdattava.
Tänään vietetään maailman pakolaispäivää. Joka päivä väkivalta ja konfliktit pakottavat satoja perheitä pakenemaan kotoaan. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n arvion mukaan maailmassa on 60 miljoonaa pakolaista. Määrä on valtava. Kymmenen Suomen verran ihmisiä on joutunut jättämään kotinsa. Yhtä paljon pakolaisia on ollut viimeksi toisen maailmansodan aikaan. Yli puolet pakolaisista on lapsia.
Kotoaan ei kukaan haluaisi lähteä, mutta joskus on pakko. Sota, vaino, kriisit ja elinympäristön tuhoutuminen ajavat perheet pakosalle.
Joensuun Vihreät ovat nimenneet ensimmäiset ehdokkaansa kevään 2017 kuntavaaleihin. Nimettyjen joukossa on myös kansanedustaja Krista Mikkonen. Hänen johdollaan Joensuun Vihreät lähtevät nostamaan kannatustaan tilanteessa, jossa puolueen valtakunnallinen gallup-suosio on ennätyksellisissä 14,8 prosentin lukemissa. Puoluebarometrissä huhtikuussa 2016 Vihreisiin suhtautui myönteisesti 41 prosenttia vastaajista.
Meille kaikille perhe on tärkeä.
Siksi ei ole ihme, että suomalaisia järkytti suuresti riihimäkeläisperheen kohtalo, josta Helsingin Sanomat uutisoivat puolitoista viikko sitten. Pitkään Suomessa asunut irakailaisperhe halutaan hajottaa. Perheen äiti ja kolmevuotias lapsi aiotaan käännyttää Irakiin. Heidät erotetaan perheen isästä ja sylivauvasta, jotka saavat luvan jäädä Suomeen.
Perheen kohtalosta nousseen kohun jälkeen käännytystä on lykätty, mutta perhe ei ole vielä turvassa.
Maatalous on kriisissä. Tukien viivästykset, Venäjän-viennin romahdus ja hintojen lasku ovat ajaneet maatalousyrittäjät ahtaalle.
Tilanne on monilla tiloilla kriittinen sekä toimeentulon että jaksamisen kannalta. Mikä siis avuksi?
Ensihätään tarvitaan nopeita keinoja, joilla autetaan viljelijät pahimman yli. Sen lisäksi tarvitsemme myös pitkän tähtäimen uudistuksia, joilla maatalous saadaan kestävälle pohjalle.