Vammaissopimus ei saa jäädä pelkäksi paperiksi
Tänään tulee Suomessakin vihdoin viimein voimaan YK:n vammaissopimus. Suomi allekirjoitti sopimuksen jo vuonna 2006, mutta sen vaatimat lakimuutokset saatiin loppuun vasta viime kuussa. Olemme asiassa yksi EU:n hännänhuipuista. Nyt, kymmenen vuotta myöhemmin, sopimus vihdoin astuu voimaan. Asiasta on syytä iloita.
Sopimus kieltää vammaisten syrjinnän. Se antaa vammaisille täydet ihmisoikeudet takaamalla heille palvelut, jotka mahdollistavat itsenäisen elämän. Se edellyttää esteettömyyttä niin kaduilla ja rakennuksissa kuin viestinnässä. Vammaisilla on oikeus osallistua itseään koskevien asioiden päättämiseen.
Nyt nämä oikeudet eivät toteudu. Tarkastuksissa on muun muassa havaittu, että laitoshoidossa vammaiset henkilöt suljetaan vasten tahtoaan huoneisiinsa silloin, kun henkilökunta joutuu poistumaan. Kotihoidossa henkilöstöä on liian vähän, minkä vuoksi puutteita on vammaisten turvallisuuden ja sosiaalisten kontaktien ylläpitämisessä. Vammaiset eivät saa kaikkia lain mukaan heille kuuluvia palveluja, kuten henkilökohtaista apua ja kyytejä. Esteettömyydessä on puutteita.
Oikeuksien toteutumiseen tarvitaan muutakin kuin sopimuspaperi. Vammaisten tasa-arvo edellyttää isoja muutoksia asenteisiin.
Tarvitaan myös rahaa, jotta riittävät palvelut voidaan taata. Onkin käsittämätöntä, että samanaikaisesti hallitus on ilmoittanut etsivänsä säästöjä vammaispalveluista. Sen keväällä kertomien kaavailujen mukaan yli 75 -vuotiaiden vammaisten saama henkilökohtainen apu, kuljetuspalvelut ja palveluasuminen olisivat jatkossa harkinnanvaraisia ja maksullisia. Tämä on älytöntä. Odottaako hallitus vammaisten ihmeparantumisia 75-vuotissyntymäpäivänä? Ihmisoikeuksien toteutuminen ei voi olla lompakon paksuudesta kiinni.
Onneksi hallituskin tuntuu nyt heränneen ideansa älyttömyyteen. Se on pyytänyt Kynnys ry:n toiminnanjohtajalta Kalle Könkkölältä selvityksen siitä, miten kaavaillut säästöt voisi toteuttaa järkevämmin. Ehdotuksen on tarkoitus olla valmis syksyn alussa. Toivottavasti hallitus ottaa ehdotuksista onkeensa, jotta vammaissopimus ei jää pelkäksi paperiksi. Vammaisilla on oikeus itsenäiseen elämään ja sen takaamiseksi heille on tarjottava riittävät palvelut.