Kaivosten vaikutukset ympäristöön ja vesistöihin puhuttavat laajasti. Eikä ihme. Uutiset kaivosyhtiöiden varausalueista aiheuttavat alueen asukkaille ja mökkiläisille huolta alueen tulevaisuudesta.
Lue lisää›
Maatalous tarvitsee näkymän vähähiilisestä tulevaisuudesta. Siksi maataloudelle tulee asettaa päästövähennystavoite ja samalla laatia suunnitelma siitä, miten alan kannattavuutta parannetaan.
Hallitus sopi budjettiriihessä mittavasta ilmastopaketista, jolla rakennamme hiilineutraalia Suomea 2035. Ilmastotoimia laitetaan taas ensi vuonna liikkeelle puolen miljardin euron edestä. Meille Vihreille oli tärkeää, että tavoitteiden lisäksi myös valitut toimet ovat uskottavia ja riittäviä. Siksi paketti tullaan vielä arvioimaan tutkijoiden ja asiantuntijoiden voimin. Tämän pohjalta tarvittavista lisätoimista päätetään maaliskuussa. Työmme ilmastokriisin torjumiseksi hallituksessa jatkuu.
Hallitus sopi budjettiriihessä mittavasta ilmastopaketista, jolla rakennamme hiilineutraalia Suomea 2035. Budjettiriihen keskustelut osoittavat, että ilmastokysymykset ovat vihdoin nousseet talouspolitiikan kovaan ytimeen. Kyse ei ole vain megatonneista paperilla, vaan taloutemme rakentamisesta kestävälle pohjalle.
Tänä syksynä määritellään kaivospolitiikan uusi suunta: hallituksen on viimeisteltävä kaivoslain uudistus, päätettävä budjettiriihessä kaivosveron käyttöönotosta ja kiellettävä malminetsintä luonnonsuojelualueilla. Voimassaoleva lainsäädäntö ei turvaa luonnon monimuotoisuutta, paikallisten ihmisten oikeuksia eikä muiden elinkeinojen toimintaedellytyksiä. Suomi myös luovuttaa kaivosyhtiölle uusiutumattomat mineraalivarat käytännössä ilmaiseksi ja pahimmassa tapauksessa maksaa vielä syntyneet ympäristövahingot yhtiön puolesta.
Ministeri Krista Mikkonen: Budjettiriihessä päätettävä kaivosveron käyttöönotosta
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen esitti Savo–Karjalan Vihreiden piirikokouksessa 28.8.2021 pitämässään puheessa, että hallitus tekee budjettiriihessä päätöksen kaivosveron käyttöönotosta. Mikkonen painotti myös, että kaivoslain uudistus on saatava voimaan mahdollisimman pian.
Suomen luonnon päivä on hetki upean luontomme juhlistamiselle. Metsät, suot, rannikot, tunturit ja järvet ansaitsevat oman juhlapäivän. Samalla päivä muistuttaa meitä luonnonsuojelun tärkeydestä. Tällä hallituskaudella korotetusta luonnonsuojelun rahoituksesta on tehtävä uusi normaali luonnon turvaamiselle.
Sorsastuskausi käynnistyi viime viikolla. Aiheellista ihmetystä on herättänyt, miten on mahdollista, että myös uhanalaisia vesilintuja kuten haapanaa, tukkasotkaa ja nokikanaa saa metsästää. Ei ole kestävää, että maa- ja metsätalousministeriö sallii tänäkin vuonna näiden lajien metsästyksen. Kaikki uhanalaiset vesilintulajit tulisi rauhoittaa metsästykseltä viipymättä.
Monet viljelijät ovat jo pitkään tehneet tiloillaan työtä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Silti maatalouden päästöt eivät ole laskeneet koko 2000-luvulla, vaan jopa hieman kasvaneet. Tämä johtuu siitä, että samanaikaisesti toisilla toimilla sektorin päästöjä on lisätty, joten kokonaisvaikutus jää nollaan. Asian ääneen sanominen on herättänyt kiivaan keskustelun.
Viimeistään tämä kesä on osoittanut, että ilmastokriisi ei tapahdu tulevaisuudessa, vaan se on täällä tänään. Pohjois-Amerikassa täysin poikkeuksellinen yli 40-asteinen helleaalto on koetellut ihmisiä, polttanut metsiä ja jopa kyliä. Parhaillaan Keski-Eurooppaa koettelevat tuhotulvat. Myös kotimaassa ennätyspitkä helleaalto on käynyt niin ihmisten kuin luonnon voimille. Ilmastonmuutoksen voimistamat sään ääri-ilmiöt ovat totisinta totta.