Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sanojen ja tekojen on kohdattava

Ihmisoikeuksien edistäminen, erityisesti naisten ja tyttöjen aseman parantaminen, kestävän kehityksen periaatteet, demokratia ja rauhan rakentaminen ovat olleet Suomelle tärkeitä ulkopoliittisia tavoitteita. On hyvä, että ne on kirjattu myös selontekoon. Mutta se ei riitä. Sanojen ja tekojen on kohdattava.

Pienen maan etu on vakaa ja yhteisesti hyväksytty ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja. Tuore ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko jatkaa tätä.

 

Vihreät ovat aina painottaneet sitä, että globaaliin kriisien ratkaisemiseksi tarvitaan yhteisiä globaaleja sääntöjä. Voimapolitiikan nostaessa päätään kansainvälisten sopimusten merkitys on pienelle maalle koko ajan tärkeämpää. Suomen tulee entistä vahvemmin ponnistella sen eteen, että yhteiset järjestöt YK:sta ETYJ:iin ja EU:sta Pohjoismaiden Neuvostoon kehittyvät nykyistä vahvemmiksi ja toimintakykyisimmiksi.

 

Olemme jo vuosikausien ajan liittäneet ulko- ja turvallisuuspoliittisten uhkien luetteloon useita ei-perinteisiä riskejä kuten ilmastonmuutos, pakolaisuus, terrorismi ja kyberuhat. Nyt nuo uhat ovat monin tavoin realisoituneet. Samanaikaisesti myös perinteiset turvallisuusuhat ovat palanneet.

 

Eurooppalaisen turvallisuusyhteistyön vahvistaminen on tärkeää, kävi Britannian Brexit-äänestyksessä miten tahansa. Kannatamme myös Suomen ja Ruotsin entistä tiiviimpää yhteistyötä. Nato-jäsenyys sen sijaan lisäisi Itämeren alueen jännitteisyyttä. Liittyminen Natoon olisi merkittävä poliittinen suunnanmuutos, joka vaatisi laajan kansalaiskeskustelun ja kansanäänestyksen.

 

Suomi on Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa 2017–2019. Silloin meillä on mahdollisuus vaikuttaa tavallista enemmän neuvoston toimintaan. Arktisten maa- ja merialueiden suojelun ja ekologisen kestävyyden tulee olla Suomen arktisen strategian kärkenä. Vihreät odottavat hallitukselta toimia saamelaisten oikeuksien edistämisessä ja ILO 169-sopimuksen ratifiointia.

 

Suomen energiantuotanto on liian riippuvaista Venäjästä, mitä Fennovoima toteutuessaan edelleen vahvistaisi. Tämä tuo haavoittuvuutta huoltovarmuuteemme ja mahdollistaa energian käyttämisen ulko- ja turvallisuuspoliittisena aseena. Meidän on vähennettävä energiariippuvuuttamme itänaapurista ja satsattava kotimaiseen uusiutuvaan energiaan.

 

Pakolaisia on tällä hetkellä maailmassa enemmän kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. Tämä lisää kriisinhallinnan tärkeyttä. Rauhanvälityksen tarvitaan lisää resursseja, ja kriisinhallinnassa pitää vihdoin päästä kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan. Tarvitaan reilumpaa ja oikeudenmukaisempaa taakanjakoa, jossa Euroopan maiden, Suomi mukaan lukien, on kannettava suurempi vastuu turvapaikanhakijoista. Rajut leikkaukset kehitysavusta viestittävät kuitenkin aivan toista.

 

Selonteko asettaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalle kunnianhimoisia tavoitteita. Niiden toteuttaminen vaatii nykyistä kunnianhimoisempia päätöksiä. Politiikkaa ei mitata sanoissa, vaan teoissa.

 

Samansisältöinen puhe on pidetty Vihreiden ryhmäpuheena eduskunnan täysistunnossa keskusteltaessa ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta 21.6.2016