Peruskoulu kaipaa remonttia

Koulut avaavat ovensa tällä ja ensi viikolla. Viime keväänä peruskoulun päättäneistä nuorista 10 000 ei ole saanut jatko-opintopaikkaa, heidän edessään koulun ovet pysyvät kiinni. Samalla he ovat suuressa vaarassa syrjäytyä, sillä työelämän vaatimukset kasvavat koko ajan ja pelkällä peruskoululla ei pitkälle pötkitä.

 

Suomalaiset ovat syystäkin olleet ylpeitä peruskoulusta. 1970-luvulla luotu peruskoulu on osoittautunut menestystarinaksi. Sen avulla kaikilla on ollut mahdollisuus saada hyvä peruskoulutus riippumatta asuinpaikasta, perhetaustasta tai sukupuolesta. Syystäkin olemme ylpeilleet PISA-tutkimuksen tuloksista, kun vuonna 2006 suomalaisnuoret olivat maailman ykkösiä. Siitä lähtien koululaitostamme on käyty ihmettelemässä ympäri maailmaa ja haluttu ottaa oppia.

 

Oma linja -hanke on selvittänyt peruskoulumme nykytilaa. Tulokset puhuvat karua kieltään. Viimeisen kymmenen vuoden aikana nuorten osaaminen on kääntynyt laskuun. Trendi on sama niin luonnontieteissä, matematiikassa kuin lukemisessa. Erot nuorten välilä ovat kasvaneet. Kahdellatoista prosentilla nuorista matematiikan taidot ovat niin heikolla tasolla, ettei sillä pärjää arkitilanteissa. Lukutaito on heikko kahdeksalla prosentilla. Peruskoulu ei enää kykene kuromaan oppilaiden kotitaustoista johtuvia eroja kiinni, myös erot alueellisesti ja sukupuolten välillä ovat kasvaneet. Kaikkein pahiten kelkasta uhkaavat tippua pohjois- ja itäsuomalaiset pojat.

 

Tilanteeseen on herättävä – peruskoulu kaipaa remonttia. Koulu on kestänyt yllättävänkin hyvin aikaa 1970-luvulta tähän päivään, mutta nyt maailman muuttuessa yhä kiihtyvämmällä vauhdilla se on jäämässä jälkeen. Nykyisellään se ei enää pysty tarjoamaan tulevaisuuden eväitä kaikille nuorille. Siksi tarvitaan muutosta, joka mahdollistaa paremmin nuorten omatahtisen etenemisen. Heikoimmin pärjääville on tarjottava nykyistä enemmän tukea ja oppimispolkuja on yksilöitävä. Oleellista ei ole, kuinka monta vuotta peruskoulua tulee käydä, vaan se, että oppii peruskoulun asiat.

 

Vaikka kyse ei ole pelkästään resursseista, niin on selvää, että hallituksen rajut koulutusleikkaukset ovat kiihdyttäneet osaamiserojen syntymistä. Koulut ovat joutuneet karsimaan tukiopetusta, vähentämään opetustuntien määrää ja kasvattamaan ryhmäkokoja, jolloin hitaammat ovat helposti pudonneet kärryiltä. Koulutukseen kohdistuneet leikkaukset on palautettava samalla kun myös uusia opetusmenetelmiä ja teknologiaa pitää hyödyntää entistä enemmän yksilöllisten opetuspolkujen rakentamisessa.

 

Kaikkien peruskoulun päättäneiden tulisi hallita riittävä osaamistaso niin arjesta selviämiseen kuin jatko-opintohin. Peruskoulun jälkeen ovet eivät saa sulkeutua yhdenkään nuoren edestä, vaan kaikille tulee löytyä väylä eteenpäin toisen asteen koulutukseen ja työelämään.

 

Teksti on julkaistu myös Vihreiden blogissa