Viimeiset kaksi vuotta ovat olleet käänteentekeviä suomalaisessa luonto- ja ilmastopolitiikassa. Ympäristön tila on noussut aivan uudella tavalla politiikan keskiöön. On korkea aikakin, sillä ilmastokriisi ja luontokato uhkaavat jo koko planeettamme tulevaisuutta.
Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen 2035 on matkaa melko tarkalleen kaksi maatalouden tukipolitiikkakautta. Parhaillaan valmistellaan Suomen maataloustukien suuntaamista vuoteen 2027 saakka. Vuodesta 2028 eteenpäin pitäisi alkaa siitä seuraava seitsemänvuotiskausi.
Rakennettu ympäristö on avainasemassa siinä, saavuttaako Suomi hiilineutraaliuden vuonna 2035. Rakentamisessa kuluu suuret määrät luonnonvaroja ja maankäytön tavat vaikuttavat myös luonnon monimuotoisuuteen. Rakentaminen ja rakennukset aiheuttavat kolmasosan Suomen kasvihuonekaasuista. Olemme lähettäneet tänään lausuntokierrokselle esityksen uudeksi kaavoitus- ja rakennuslaiksi, joka ohjaa rakentamista ja maankäyttöä torjumaan ilmastokriisiä ja luontokatoa. Laki korvaisi nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain.
Kaivosten vaikutukset ympäristöön ja vesistöihin puhuttavat laajasti. Eikä ihme. Uutiset kaivosyhtiöiden varausalueista aiheuttavat alueen asukkaille ja mökkiläisille huolta alueen tulevaisuudesta.
Maatalous tarvitsee näkymän vähähiilisestä tulevaisuudesta. Siksi maataloudelle tulee asettaa päästövähennystavoite ja samalla laatia suunnitelma siitä, miten alan kannattavuutta parannetaan.
Hallitus sopi budjettiriihessä mittavasta ilmastopaketista, jolla rakennamme hiilineutraalia Suomea 2035. Ilmastotoimia laitetaan taas ensi vuonna liikkeelle puolen miljardin euron edestä. Meille Vihreille oli tärkeää, että tavoitteiden lisäksi myös valitut toimet ovat uskottavia ja riittäviä. Siksi paketti tullaan vielä arvioimaan tutkijoiden ja asiantuntijoiden voimin. Tämän pohjalta tarvittavista lisätoimista päätetään maaliskuussa. Työmme ilmastokriisin torjumiseksi hallituksessa jatkuu.
Hallitus sopi budjettiriihessä mittavasta ilmastopaketista, jolla rakennamme hiilineutraalia Suomea 2035. Budjettiriihen keskustelut osoittavat, että ilmastokysymykset ovat vihdoin nousseet talouspolitiikan kovaan ytimeen. Kyse ei ole vain megatonneista paperilla, vaan taloutemme rakentamisesta kestävälle pohjalle.
Tänä syksynä määritellään kaivospolitiikan uusi suunta: hallituksen on viimeisteltävä kaivoslain uudistus, päätettävä budjettiriihessä kaivosveron käyttöönotosta ja kiellettävä malminetsintä luonnonsuojelualueilla. Voimassaoleva lainsäädäntö ei turvaa luonnon monimuotoisuutta, paikallisten ihmisten oikeuksia eikä muiden elinkeinojen toimintaedellytyksiä. Suomi myös luovuttaa kaivosyhtiölle uusiutumattomat mineraalivarat käytännössä ilmaiseksi ja pahimmassa tapauksessa maksaa vielä syntyneet ympäristövahingot yhtiön puolesta.
Ministeri Krista Mikkonen: Budjettiriihessä päätettävä kaivosveron käyttöönotosta
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen esitti Savo–Karjalan Vihreiden piirikokouksessa 28.8.2021 pitämässään puheessa, että hallitus tekee budjettiriihessä päätöksen kaivosveron käyttöönotosta. Mikkonen painotti myös, että kaivoslain uudistus on saatava voimaan mahdollisimman pian.
Suomen luonnon päivä on hetki upean luontomme juhlistamiselle. Metsät, suot, rannikot, tunturit ja järvet ansaitsevat oman juhlapäivän. Samalla päivä muistuttaa meitä luonnonsuojelun tärkeydestä. Tällä hallituskaudella korotetusta luonnonsuojelun rahoituksesta on tehtävä uusi normaali luonnon turvaamiselle.