Suomi Ukrainan tukena
Viime torstaina heräsimme aikaan, jota kukaan ei olisi toivonut näkevänsä. Putinin Venäjän hyökättyä Ukrainaan Euroopassa alkoi julma sota. Koko maanosan turvallisuus on muuttunut merkittävällä tavalla.
On ihailtavaa, miten voimakkaasti suomalaiset ja koko maailma ovat nousseet puolustamaan Ukrainaa. Olen ministerinä ollut lukuisissa EU-kokousten neuvotteluissa. Koskaan aiemmin en ole nähnyt kokouspöydissä tällaista yhtenäisyyttä.
Ukrainalaiset tarvitsevat nyt muilta valtioilta kaiken mahdollisen tuen. Sisäministeriön toimialaan kuuluu maahamme saapuvien sotapakolaisten auttaminen, avustaminen siviilikriisinhallinnassa ja Suomen sisäisestä turvallisuudesta huolehtiminen. Näiden vahvistamiseksi teemme hartiavoimin töitä tiiviissä yhteistyössä muiden EU-maiden sisäministerien kanssa.
Tätä kirjoitettaessa jo puolisen miljoonaa ihmistä on paennut Ukrainasta sotaa. Nyt ei ole aika keskustella siitä, kuinka pitkään ja kuinka monia heistä voimme auttaa. Nyt on keskusteltava siitä, miten voimme parhaiten auttaa mahdollisimman monia. Pakolaisuus on ainakin vanhimpien ikäpolvien muistissa myös Suomessa, kun 1944 noin 56 000 suomalaista pakeni Ruotsiin. Meitä autettiin silloin, nyt on meidän vuoromme.
Suomi varautuu parhaillaan auttamaan Ukrainasta tulevia sotapakolaisia. On vielä vaikea tarkkaan arvioida, kuinka paljon heitä Suomeen tulee ja minkälaista apua he tarvitsevat. Vaikka sadat tuhannet ovat paenneet, on turvapaikkahakemuksia jätetty hyvin vähän. Syynä lienee, että ukrainalaiset voivat tulla Schengen-alueelle ja oleskella täällä kolme kuukautta ilman viisumia. He ovat siis ensi vaiheessa voineet hakeutua suojaan ulkomailla asuvien läheistensä luo ilman oleskelulupa- tai turvapaikkaprosessia.
Ukrainalaisia on saapunut Suomeen vasta vähän. Todennäköisesti jatkossa monet heistä hakevat oleskelulupaa perhesiteiden ja työn perusteella. Olemme jo nostaneet maahanmuuttoviraston valmiustasoa ja lisänneet vastaanottokeskusten majoituspaikkoja. Tarvittaessa avaamme uusia keskuksia.
EU-jäsenmaat, Suomi mukaan lukien, ovat laajasti kannattaneet EU:n tilapäisen suojelun direktiivin käyttöönottoa. Tällöin Ukrainasta EU:n alueelle sotaa pakeneville voitaisiin myöntää oleskelulupa vuoden ajaksi ilman erillistä turvapaikkaprosessia. Direktiivi otettaisiin nyt käyttöön ensimmäistä kertaa.
Ukraina on pyytänyt Suomelta myös materiaalista tukea siviiliuhrien auttamiseksi. Ukrainaan on lähetetty muun muassa lämmitettäviä telttoja sekä ensiapu- ja lääkintätarpeita heidän esittämänsä pyynnön mukaisesti. Varaudumme auttamaan myös Ukrainan naapurimaata Moldovaa. Suomi antaa Ukrainalle myös aseellista materiaaliapua.
Ukrainaa kohdannut uhka on uhka koko Euroopalle. Meidän on huolehdittava myös maamme sisäisestä turvallisuudesta. Epävakaat kriisiajat lisäävät hybridi- ja kybervaikuttamisen riskiä sekä disinformaation leviämistä. Suomessa asuu iso joukko venäläisiä, joiden on voitava elää joukossamme turvallisesti jatkossakin. Putinin hyökkäys Ukrainaan ei ole tavallisten venäläisten syytä.
EU seisoo horjumatta ja yhtenäisenä Ukrainan ja ukrainalaisten tukena.
Teksti on julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden vieraskolumnina 2.3.2022.