Sorsastuskausi käynnistyi viime viikolla. Aiheellista ihmetystä on herättänyt, miten on mahdollista, että myös uhanalaisia vesilintuja kuten haapanaa, tukkasotkaa ja nokikanaa saa metsästää. Ei ole kestävää, että maa- ja metsätalousministeriö sallii tänäkin vuonna näiden lajien metsästyksen. Kaikki uhanalaiset vesilintulajit tulisi rauhoittaa metsästykseltä viipymättä.
Monet viljelijät ovat jo pitkään tehneet tiloillaan työtä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Silti maatalouden päästöt eivät ole laskeneet koko 2000-luvulla, vaan jopa hieman kasvaneet. Tämä johtuu siitä, että samanaikaisesti toisilla toimilla sektorin päästöjä on lisätty, joten kokonaisvaikutus jää nollaan. Asian ääneen sanominen on herättänyt kiivaan keskustelun.
Viimeistään tämä kesä on osoittanut, että ilmastokriisi ei tapahdu tulevaisuudessa, vaan se on täällä tänään. Pohjois-Amerikassa täysin poikkeuksellinen yli 40-asteinen helleaalto on koetellut ihmisiä, polttanut metsiä ja jopa kyliä. Parhaillaan Keski-Eurooppaa koettelevat tuhotulvat. Myös kotimaassa ennätyspitkä helleaalto on käynyt niin ihmisten kuin luonnon voimille. Ilmastonmuutoksen voimistamat sään ääri-ilmiöt ovat totisinta totta.
EU:n komissio on julkistanut esityksen uudeksi metsästrategiaksi. Metsästrategia synnytti Suomessa vilkasta keskustelua ja kirjavia väitteitä jo ennen julkistamistaan. Luonnon monimuotoisuuden ja hiilinielujen huomioiminen ei tarkoita sitä, että EU sosialisoisi Suomen metsiä.
Tämä kesä on osoittanut, että ilmastokriisi ei tapahdu tulevaisuudessa, vaan se on täällä tänään. Eivätkä ilmastotoimet ole vaihtoehto – ne ovat välttämättömiä. Samalla ne ovat avain Suomen ja koko Euroopan menestyksen rakentamiseen.
Ilmastolain uudistus on hallituksen tärkeimpiä ilmastotekoja. Uudistettu laki varmistaisi, että Suomi torjuu ilmastokriisiä ja tekee osansa Pariisin sopimuksesta, jotta maapallon lämpeneminen voidaan rajoittaa 1,5 asteeseen. Olemme tänään lähettäneet luonnoksen uudesta ilmastolaista lausuntokierrokselle ja kuka tahansa voi ottaa siihen kantaa. Lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuonna.
Lähes jokainen suomalainen liikkuu luonnossa, ja retkeilyn suosio on kasvanut huimasti viime vuosina. Yhä useampi suuntaa hakemaan luontoelämyksiä myös omia lähimetsiä kauempaa. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia harvaan asutun maaseudun luonnonkauniille kunnille.
Hallitus on antanut tänään eduskunnalle esityksen Sallan kansallispuiston perustamisesta. Sallasta tulisi Suomen 41. kansallispuisto. Sallan kansallispuistoksi esitettävällä alueella luonnonkauniit vanhat metsät, suot ja vaaramaisemat kohtaavat vaikuttavan rotkolaakson. Alueelle voi matkata julkisilla liikennevälineillä perille asti, mikä tukee kestävää, vähähiilistä matkailua.
Itämeren ja muiden vesien suojelu on edennyt tällä hallituskaudella hyvin. Erityisen paljon toimia on tehty rehevöitymisestä pahasti kärsivän Saaristomeren valuma-alueella. Nyt olemme päättäneet ryhtyä uusiin toimiin, joilla saamme poistettua Saaristomeren valuma-alueen Itämeren niin sanottujen hot spottien, eli “pääsaastumisalueiden” joukosta vuoteen 2027 mennessä.
Maatalouden ilmastotyön potentiaali on valtava. Ruoantuotanto on tällä hetkellä suuri päästöjen lähde, mutta valitsemalla ilmastoviisaita käytäntöjä maanviljelyllä on mahdollisuus pienentää päästöjään ja lisätä hiilen sidontaa ilmakehästä. Moni viljelijä on jo ottanut käyttöönsä ilmastoystävällisempiä tuotantotapoja. Nyt on tärkeää saada ne vallitseviksi käytänteiksi, sillä on selvää, että maataloudessa päästöjä pitää vähentää siinä missä esimerkiksi liikenteessä ja energiantuotannossa.