Suomen luonnonsuojelun symbolin ja yhden maailman harvinaisimman hylkeen – saimaannorpan – tulevaisuus on uhattuna. Verkkokalastusta Saimaalla rajoittavan asetuksen voimassaoloaika päättyy tänään 14.4., mutta maa- ja metsätalousministeri ei ole tuonut uutta asetusta hallituksen päätettäväksi. Vihreiden kanta verkkokalastusrajoituksiin on sama kuin suomalaisten ja Saimaan alueen asukkaiden enemmistön: verkkokalastuskieltoa on pidennettävä heinäkuun loppuun. Uusi nykyistä tiukempi asetus on annettava viipymättä.
Päätimme tänään hallituksessa uudesta kiertotalouden edistämisohjelmasta. Päätöksellä suitsimme ympäristöongelmien juurisyytä: luonnonvarojen ylikulutusta.
Valkoposkihanhikeskustelu käy vilkkaana. Kaikilla on muistissa viime kevään poikkeuksellinen tilanne, joka pysäytti hanhet tavallista pidemmäksi aikaa itäisen Suomen pelloille. Seurauksena olivat mittavat vahingot viljelijöiden työlle, omaisuudelle ja jaksamiselle.
Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö lähtivät yhdessä ratkaisemaan ongelmaa perustamalla valkoposkihanhityöryhmän, joka ehdotti liudan toimia vahinkojen ehkäisemiseksi. Niiden toteutukseen ryhdyttiin heti. Esimerkiksi poikkeuslupia hanhien karkottamiseksi laitettiin välittömästi täytäntöön ja lupien sähköistä hakujärjestelmää sekä ohjeistusta kehitettiin.
Luonnonvarojen ylikulutuksen suitsimiseksi on varmistettava, että kerran käyttöön otettu materiaali ei mene hukkaan. Esityksemme uudeksi jätelaiksi helpottaa kotitalouksien mahdollisuuksia kierrättää, laajentaa pakkausjätettä tuottavien yritysten tuottajavastuun myös kansainväliseen verkkokauppaan ja aloittaa tekstiilijätteen alueellisen keräyksen.
Kestävän kasvun ohjelma on ensimmäinen suuri talouspaketti, joka on rakennettu aidosti ilmastotyön näkökulmasta.
Suomi on päättänyt käyttää EU:n koronaelpymispaketista puolet suoriin ilmastotoimiin. Kyseessä on alustavien arvioiden mukaan Suomen historian suurin yksittäinen ilmastoinvestointi, joka vähentää Suomen kasvihuonekaasupäästöjä jopa yli kuudella prosentilla. Näin autamme Suomen ylös koronakriisistä ja rakennamme samalla hiilineutraalia hyvinvointivaltiota.
Kuntavaalit ovat myös ilmastovaalit – niissä ratkaistaan, millaisia ilmastotekoja kunnissa tehdään seuraavat neljä vuotta. Suomalaiset kunnat ovat lähteneet ilmastotyöhön innolla: jo lähes puolet suomalaisista asuu kunnassa, joka tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä eli viisi vuotta Suomen valtiota nopeammin.
Uhanalaisille vaelluskaloille vapaana virtaava vesi on välttämättömyys. Elvytämme nyt vaelluskalakantoja historiallisen paljon korotetun luonnonsuojelurahoituksen turvin. Kalateiden rakentamista ja vaellusesteiden purkamista tuetaan sekä vesilakia tullaan päivittämään.
Fossiilipäästöjen vähentäminen on ilmastopolitiikan ytimessä. Viidennes päästöistämme tulee liikenteestä. Juuri nyt lausunnoilla on hallituksen fossiilittoman liikenteen tiekartta, joka etsii keinoja näiden vähentämiseen.
Suomi on monien olosuhteiden maa. Siksi liikenteen päästövähennystoimissa yksi keino ei sovi kaikille, vaan tarvitsemme pöydälle ison joukon erilaisia keinoja.
Kohtaamme politiikassa ja päätöksenteossa maailman monimutkaisuuden. Vaikka julkisessa keskustelussa ongelmat pelkistyvät joskus mustavalkoiseksi vastakkainasetteluksi, todellisuudessa yhteiskuntamme haasteet ovat yhteenkietoutuneita ja ylittävät hallinnonalojen rajat.
Luontokato ja ilmastonmuutos ovat esimerkkejä ongelmista, jotka lävistävät yhteiskunnan eri alueet ja muuttuvat nopeasti. Näiden ongelmien ratkomisessa päättäjät ja päätösten valmistelijat tarvitsevat vahvaa tukea tiedeyhteisöltä.