Maatalous on kriisissä. Tukien viivästykset, Venäjän-viennin romahdus ja hintojen lasku ovat ajaneet maatalousyrittäjät ahtaalle.
Tilanne on monilla tiloilla kriittinen sekä toimeentulon että jaksamisen kannalta. Mikä siis avuksi?
Ensihätään tarvitaan nopeita keinoja, joilla autetaan viljelijät pahimman yli. Sen lisäksi tarvitsemme myös pitkän tähtäimen uudistuksia, joilla maatalous saadaan kestävälle pohjalle.
Kahdeksan kansanedustajaa siivosi Humallahden rantaa viime viikolla. Roskia löytyi monta jätesäkillistä, lähes 8 000 kappaletta. Suurin osa oli muovia, joka hajotessaan mikromuoviksi on erityisen haitallista ympäristölle. Yllättävin löydös oli ilmeisesti metrotyömaalta peräisin olevan panoslangan suuri määrä. Yli puolet löydetystä roskasta oli panoslankaa.
Tänään tulee Suomessakin vihdoin viimein voimaan YK:n vammaissopimus. Suomi allekirjoitti sopimuksen jo vuonna 2006, mutta sen vaatimat lakimuutokset saatiin loppuun vasta viime kuussa. Olemme asiassa yksi EU:n hännänhuipuista. Nyt, kymmenen vuotta myöhemmin, sopimus vihdoin astuu voimaan. Asiasta on syytä iloita.
Sopimus kieltää vammaisten syrjinnän. Se antaa vammaisille täydet ihmisoikeudet takaamalla heille palvelut, jotka mahdollistavat itsenäisen elämän. Se edellyttää esteettömyyttä niin kaduilla ja rakennuksissa kuin viestinnässä. Vammaisilla on oikeus osallistua itseään koskevien asioiden päättämiseen.
Välimeren yli Eurooppaan paenneet turvapaikanhakijat ovat tehneet maailmanlaajuisen pakolaiskriisin entistä näkyvämmäksi myös Suomessa. Suomi on sitoutunut antamaan turvan hädänalaisille ihmisille ja heidän perheilleen. Tämä on vauraan ja vakaan maan velvollisuus.
Sotaa ja vainoa pakeneville ihmisille on tärkeintä taata oma ja läheistensä turvallisuus. Monet kotouttamista helpottavat hyvätkin toimenpiteet voivat jäädä tehottomiksi, jos maahan tulleen ihmisen puoliso ja lapset ovat sodan keskellä tai vaarassa joutua sinne takaisin.
Tänään vietetään maailman merien päivää. Merien päivä on YK:n teemapäivä, joka muistuttaa merten roolista elämän ylläpitäjänä. Merien suojelu on elinehtomme ja edellytys kestävälle tulevaisuudelle.
Kerran vuodessa onkin hyvä muistuttaa itseämme siitä, millainen vaikutus meillä on maailman meriin. Surullinen totuus on, että merillä menisi paljon paremmin ilman ihmistä. Valtamerien pahimmat ongelmat, liikakalastus, resurssien liikakäyttö, saasteet, ilmastonmuutos ja vieraslajit, johtuvat kaikki meistä ihmisistä.
Maatalous on kriisissä. Tukien viivästykset, Venäjän-viennin romahdus ja hintojen lasku ovat ajaneet maatalousyrittäjät ahtaalle. Samaa mieltä kanssamme ovat myös vasemmistoliitto, RKP ja kristilliset, joiden kanssa jätimme perjantaina yhteisen välikysymyksen suomalaisen maatalouden kriisistä.
Tilanne on monilla tiloilla kriittinen sekä toimeentulon että jaksamisen kannalta. Mikä siis avuksi?
Päätoimisista maatalousyrittäjistä 40 % kokee työnsä henkisesti melko tai hyvin rasittavaksi. Fyysisesti rasittavaksi sen kokee lähes joka toinen, yleensä kotieläintilallinen. Osuudet ovat korkeammat kuin työssäkäyvillä keskimäärin.
Edellä olevat luvut ovat Työterveyslaitoksen tutkimuksesta vuodelta 2014. Sen jälkeen tilanne maataloudessa on heikentynyt. Tukien viivästykset, hintojen lasku ja Venäjän viennin romahdus ovat lisänneet maatalousyrittäjien ahdinkoa. Tilanne monella tilalla on kriittinen niin jaksamisen kuin taloudellisen toimeentulon kannalta.
Eduskunnan veneily- ja vesistönsuojeluryhmä on kutsunut kansanedustajat Siisti Biitsi -tempaukseen maailman merien päivänä, keskiviikkona 8.6. alkaen klo 15.30. Tavoitteena on siivota lähellä Mäntyniemeä sijaitseva Humallahden ranta. Tempaukseen on jo ilmoittautunut kansanedustajia Perussuomalaisten, Kokoomuksen, Sosiaalidemokraattien, Vihreiden ja Vasemmistoliiton eduskuntaryhmistä. Paikalle odotetaan ainakin viittätoista kansanedustajaa sekä tutkijoita ja muita rantojen siistijöitä.
Suomalainen maatalouslomitus on poikkeuksellisen toimiva järjestelmä eläintilojen hyvinvoinnin takaamiseksi. Kun isäntä ja emäntä voivat hyvin, selvitysten mukaan myös eläimet voivat paremmin.
Tänään vietetään naisten äänioikeuden 110-vuotisjuhlaa. Sen kunniaksi eduskunnassa on juhlaistunto, jossa käydään keskustelua tasa-arvosta yhteiskunnan vakauden ja kehityksen edistäjänä.
Tasa-arvolla on Suomessa hieno historia. Siitä kertoo myös juhlaistunnon aihe. Naiset saivat meillä ensimmäisenä maailmassa sekä yleisen äänioikeuden että oikeuden asettua vaaleissa ehdolle.