Merillä menisi paremmin ilman meitä

Tänään vietetään maailman merien päivää. Merien päivä on YK:n teemapäivä, joka muistuttaa merten roolista elämän ylläpitäjänä. Merien suojelu on elinehtomme ja edellytys kestävälle tulevaisuudelle.

Kerran vuodessa onkin hyvä muistuttaa itseämme siitä, millainen vaikutus meillä on maailman meriin. Surullinen totuus on, että merillä menisi paljon paremmin ilman ihmistä. Valtamerien pahimmat ongelmat, liikakalastus, resurssien liikakäyttö, saasteet, ilmastonmuutos ja vieraslajit, johtuvat kaikki meistä ihmisistä.

Ihmisten toiminta aiheuttaa tällä hetkellä rannikoiden ja merten ekosysteemeihin ennennäkemättömiä muutoksia. Kalastus, kaupungistuminen, maatalous ja roskaaminen johtavat luontotyyppien häviämiseen ja lajien sukupuuttoon. Vaikutukset tulevat todennäköisesti vielä voimistumaan ilmastonmuutoksen myötä.

Oma Itämeremmekin on saanut osansa ongelmista. Itämeren pahimpia ongelmia on rehevöityminen, jonka merkit, sinilevälautat, ovat tuttuja kaikille uimisen ystäville. Rehevöityminen aiheuttaa merenpohjan happikatoa, mikä on tuhoisaa kaloille ja muille mereneläville. Kokonaisia luontotyyppejä on vaarassa kadota.

Muoviroska on yksi merten näkyvimmistä ongelmista. Jos nykyinen tahti jatkuu, merissämme on vuonna 2050 enemmän muovia kuin kalaa, ennustaa tammikuussa julkaistu Ellen MacArthur Foundationin raportti. Muovijäte tappaa vuosittain miljoona merilintua ja 100 000 merinisäkästä. Mereen päädyttyään muovi ei hajoa, vaan kerää myrkyllisiä kemikaaleja, jauhautuu pieneksi mikromuoviksi ja päätyy ravintoketjuun. Se voi päätyä kalojen kautta ihmiseen asti.

Roskaongelma on akuutein valtamerien pyörteissä, jotka keräävät jätettä, mutta ei oma rannikkommekaan ole välttynyt roskaantumiselta. Siksi olemme kansanedustajien kanssa päättäneet kantaa kortemme kekoon ja siistiä biitsin. Se on yksi pieni teko roskaongelman kuriin saamiseksi.