Maatalous kaipaa kestäviä ratkaisuja
Päätoimisista maatalousyrittäjistä 40 % kokee työnsä henkisesti melko tai hyvin rasittavaksi. Fyysisesti rasittavaksi sen kokee lähes joka toinen, yleensä kotieläintilallinen. Osuudet ovat korkeammat kuin työssäkäyvillä keskimäärin.
Edellä olevat luvut ovat Työterveyslaitoksen tutkimuksesta vuodelta 2014. Sen jälkeen tilanne maataloudessa on heikentynyt. Tukien viivästykset, hintojen lasku ja Venäjän viennin romahdus ovat lisänneet maatalousyrittäjien ahdinkoa. Tilanne monella tilalla on kriittinen niin jaksamisen kuin taloudellisen toimeentulon kannalta.
Tarvitaan nopeita keinoja tilanteen korjaamiseksi. Vihreät on mukana yhdessä Kristillisdemokraattien, Vasemmiston ja RKP:n kanssa tänään jätetyssä välikysymyksessä suomalaisen maatalouden kriisistä. Me haluamme säilyttää kotimaisen maatalouden jatkossakin ja auttaa viljelijät pahimman yli.
Valitettavasti maatalouden akuutissa kriisissä suomalaiset ministerit piiloutuvat EU:n selän taakse huolimatta siitä, että maatalouskomissaari on selvästi tuonut esille, ettei EU:n kriisipakettia ole tulossa. Johtajuus puuttuu. Hallituksen olisi aika myöntää tämä, ottaa vastuu tilanteesta ja ryhtyä välittömiin toimiin. On pikaisesti lanseerattava ahdingossa oleville maatiloille tarkoitettu sopeutumislaina, myönnettävä lyhennysvapaita vuosia maatilatalouden lainoille ja kevennettävä byrokratiaa.
Hallitus on juuri antanut lausunnolle periaatepäätöksen, jolla ohjataan käyttämään kotimaista julkisissa hankinnoissa. Tähän sinänsä hyvään esitykseen kiteytyy myös yksi hallituksen ongelma: suomalainen tavanomainen ruoantuotanto nykyisellään on niin suuri tabu, että muutoksia ei uskalleta esittää. Isoja uudistuksia kuitenkin tarvittaisiin koko ruoan arvoketjuun, jotta maatalousyritysten kannattavuutta saataisiin parannettua pysyvästi.
Suomen pitää erikoistua ruoantuotannossa, ei keskittyä bulkkiin. Esimerkiksi luomun osuus on kasvanut tasaisesti ja kasvupotentiaali on edelleen suuri. Meillä on pulaa kotimaisista luomutuotteista: viljasta, lihasta, hedelmistä, juureksista, maitotuotteista, siis kaikesta. Nyhtökauraakin joudutaan valmistamaan osittain ulkomaisesta kaurasta, kun kotimaista ei ole riittävästi tarjolla.
Ruuan arvoketjun korjaaminen on toinen suuri ongelma. Tuottajan rooli on saatava siinä vahvemmaksi. Elintarviketeollisuuden ja kaupan keskittyminen on ajanut tuottajat heikkoon asemaan, ja se näkyy tuottajahinnoissa. Kuluttajakaan ei voita, vaan meillä on Euroopan kallein ruoka, suurimmat lattiapinta-alat marketeissa ja pisimmät kauppamatkat.
Hallitus valmistelee nyt uutta ruokapoliittista selontekoa, joka valmistuu syksyllä. Tässä olisi hyvä paikka määritellä uudestaan suomalaista ruokapolitiikkaa – jos halua löytyy.