Kesäkuun europarlamenttivaalit ovat jo ovella. Vaalikeskustelu maataloudesta loistaa poissaolollaan, vaikka uudelle parlamenttikaudelle osuu nykyisen CAP-kauden loppuun viennin lisäksi seuraavan kauden valmistelu. EU:n maatalouden tukipolitiikkaa on yksinkertaistettava viljelijäystävällisemmäksi. Samalla viljelijöitä on autettava vahvemmin maatalouden luonto- ja ilmastotyössä. Riippuvuutta hyökkäyssotaa käyvään Venäjään on vähennettävä esimerkiksi lannoiteraaka-aineiden osalta.
Neljä viidestä maanviljelijästä kertoo, että luonnon monimuotoisuus on heille tärkeää. Tulos ei ole yllätys. Mitä monimuotoisempi luonto, sen enemmän se hyödyttää myös viljelijää. Esimerkiksi pörriäiset tarjoavat pölytystä, kosteikko tulvasuojelua ja petohyönteiset ja linnut pitävät tuhohyönteisten kantoja kurissa.
Tänään vietetään eurooppalaista luomupäivää. Luomutuotannossa panostetaan eläinten hyvinvointiin ja sen päästöt vesistöihin ja ilmastoon ovat tavanomaista maataloutta pienemmät. Luomu myös lisää omavaraisuutta, kun ei tarvitse turvautua ulkomailta tuotuihin torjunta-aineisiin ja fossiilisiin lannoitteisiin.
Olemme jälleen saaneet lukea uutisia siitä, mitä maapallon kuumentuminen aiheuttaa. Lämpöennätykset ovat rikkoutuneet maalla ja merellä, voimistuneet sään ääri-ilmiöt ovat lisänneet rajuilmoja, tulvia, kuivuutta ja metsäpaloja.
Orpon hallitusohjelmassa tunnistetaan, että kotimaisen elintarviketuotannon kestävyys ja kilpailukyky kulkevat käsi kädessä. Ohjelmassa tavoitellaan maatalouden kannattavuuden parantamista sekä suomalaisen ruuan vientipotentiaalin parempaa hyödyntämistä. Toimenpiteistä on tyystin unohtunut luomutuotanto. Sitä ei mainita sanallakaan, vaikka luomu on ratkaisu moniin maatalouden kestävyyshaasteisiin.
Luontokato tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä, kun yhä useampi laji uhkaa kadota ja aiemmin yleiset lajit vähenevät.
Hallitustunnustelija Petteri Orpo esitti eduskuntapuolueille vaalien jälkeen laajan joukon hallituksen muodostamiseen liittyviä kysymyksiä. Oli hienoa huomata, että Orpo kysyi puolueiden kantoja myös suomalaisen ruoantuotannon tulevaisuuden parantamiseen.
Suomalaisen maatalouden kannattavuus ja monen viljelijän jaksaminen on ollut koetuksella jo pitkään. Huonon satovuoden ja nousseiden tuotantokustannusten vuoksi ala on tällä hetkellä vaikeammassa tilanteessa kuin aikoihin, ja moni viljelijä miettii, miten selviää kesään asti.
Päivitettyä lakia eläinten hyvinvoinnista on odotettu pitkään. Nykyinen laki on auttamatta vanhentunut, sillä se on 25 vuotta vanha, ja ymmärrys eläinten lajityypillisistä tarpeista on tässä ajassa kasvanut merkittävästi. Myös enemmistö suomalaisista on tänä aikana alkanut vaatia parempaa eläinten kohtelua.
Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen 2035 on matkaa melko tarkalleen kaksi maatalouden tukipolitiikkakautta. Parhaillaan valmistellaan Suomen maataloustukien suuntaamista vuoteen 2027 saakka. Vuodesta 2028 eteenpäin pitäisi alkaa siitä seuraava seitsemänvuotiskausi.