Julkaissut Joensuun Vihreät 1. toukokuuta 2018
Hyvät kuulijat,
Hyvän talous- ja työllisyyskehityksen kääntöpuolena ei pitäisi olla köyhyyden ja eriarvoisuuden kasvaminen. Päinvastoin. Kun taloudessa menee paremmin, pitäisi antaa ensin niille takaisin, joilta on huonojen päivien aikana eniten leikattu.
Arvoisa puhemies!
Kasvupalveluiden tarkoituksena on edistää työllisyyttä, työllistymistä ja yritysten toimintaedellytyksiä. Ne tulevat olemaan yksi maakunnan tärkeimmistä tehtävistä soten rinnalla.
Aktiivimallin ensimmäisen vaikutukset alkavat nyt näkyä, sillä vuoden alusta voimaan tulleen mallin ensimmäinen tarkastelujakso päättyi maaliskuun lopussa. Vaikutukset ovat juuri sellaisia, kuin pelättiin. Aktiivimalli ei ole lisännyt merkittävästi työttömien ”aktiivisuutta”, vaan ainoastaan leikannut 4,65 prosenttia työttömyyspäivärahasta jo ennestään pienituloisilta.
Tukea leikataan huhtikuussa yli puolelta Kelan työttömyysturva-asiakkaista.
Hallituksen “aktiivimalli” on puhuttanut paljon ja saanut laajaa kritiikkiä. Eikä ihme, sillä se paljastaa karusti, kuinka hallituspuolueet ovat vieraantuneet työttömien arjesta. Malli perustuu ihmiskuvaan laiskoista työttömistä, joita pitää rangaista. Se ei myöskään tunnista sitä, että mahdollisuus työkeikkoihin vaihtelee eri puolilla maata ja eri aloilla, eikä myöskään eroja te-palveluiden saatavuudessa paikkakunnittain.
Kansanedustaja, Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen näkee käsityöläisyydessä isoja kasvun mahdollisuuksia sekä Suomen että yrittäjän talouden kannalta. Mikkonen julkaisi tänään kolmentoista kohdan keinopaketin käsityöläisyrittäjyyden tukemiseen.
– Käsityöt, käsillä tekeminen ja suomalainen muotoilu herättävät tällä hetkellä kiinnostusta. Ihmiset haluavat yksilöllisiä, käsin tehtyjä ja ympäristöystävällisiä tuotteita ja ovat valmiita niistä myös maksamaan. Nämä ovat käsityöyrittäjien valttikortteja.
Käsillä tekeminen, käsityöt ja suomalainen muotoilu herättävät tällä hetkellä kiinnostusta niin kotimaassa kuin ulkomailla. Ihmiset haluavat yksilöllisiä tuotteita, jotka ovat ympäristöystävällisiä ja lähellä tuotettuja. Näin joulun aikaan moni haluaa pakata pukinkonttiin suomalaisia käsityötuotteita.
Käsityöyrittäjien valttikortteja ovat laatu, yksilöllisyys, kestävät materiaalit ja henkilökohtainen palvelu, joista moni on valmis nykyään maksamaan sarjatuotantoa enemmän. Internetin avulla kasvun mahdollisuudet sekä kotimaassa että ulkomailla ovat lähes rajattomat.
Tämä tarkoittaa, että käsityöläisyydessä on potentiaalia sekä Suomen että yrittäjän talouden kannalta, jos satsaamme siihen viisaasti.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat,
Eriarvoistuminen on kasvava yhteinen huolenaihe. Viimeksi tänään lehdessä uutisoitiin, kuinka Itä-Suomen poliisin omassa strategiassa on nostettu esiin huoli eriarvoituskehityksestä. Satsaukset elämänkaaren varhaisessa vaiheessa on avainasemassa kun halutaan torjua eriarvoistumista ja syrjäytymistä.
Viime viikolla pääsin tutustumaan kahteen kehitysvammaiseen nuoreen naiseen. He tulivat viikoksi eduskuntaan tet-harjoitteluun minulle ja kollegalleni Johanna Karimäelle. Viikko oli opettavainen puolin ja toisin.
Opin esimerkiksi sen, että kehitysvammaisten työllisyysaste Suomessa on vain 2 %. Saman verran se on ollut jo vuosia, noususuhdannekaan ei avita kehitysvammaisten työllistymistä. Se on häpeällisen vähän.
Kansanedustajat Johanna Karimäki ja Krista Mikkonen jättivät tänään kirjallisen kysymyksen kehitysvammaisten ihmisten työllistymisestä. Kysymyksen taustalla on Kehitysvammaliiton #tavoitteenatyö-kampanja, jossa kehitysvammaisia nuoria on ollut viikon ajan tet-harjoittelussa eduskunnassa.
– Kehitysvammaisten työllisyysaste Suomessa on vain 2 %. Se on aivan liian vähän. Tällä hetkellä tuhansia kehitysvammaisia henkilöitä jätetään työelämän marginaaliin tai täysin ulkopuolelle, huomauttaa eduskunnan vammaisasiain yhteistyöryhmän puheenjohtajana toimiva Karimäki.
Hyvä ammattikorkeakoulun rehtori, ammattikorkeakouluyhteisön nykyiset ja entiset jäsenet ja ystävät, hyvä juhlaväki!
Suomessa on aina uskottu koulutuksen merkitykseen. Eikä turhaan. Suomen menestystarina pienestä pohjoisesta, luonnonrikkauksiltaan köyhästä ja sodan kokeneesta maasta vauraaksi hyvinvointivaltioksi ja kansainväliseksi osaajaksi on perustunut koulutukseen panostamiseen.