Aktiivimalli on vieraantunut arjesta

Hallituksen “aktiivimalli” on puhuttanut paljon ja saanut laajaa kritiikkiä. Eikä ihme, sillä se paljastaa karusti, kuinka hallituspuolueet ovat vieraantuneet työttömien arjesta. Malli perustuu ihmiskuvaan laiskoista työttömistä, joita pitää rangaista. Se ei myöskään tunnista sitä, että mahdollisuus työkeikkoihin vaihtelee eri puolilla maata ja eri aloilla, eikä myöskään eroja te-palveluiden saatavuudessa paikkakunnittain.

 

Aktiivimallin ongelma onkin, että se käsittelee työttömiä yhtenä massana, vaikka tiedämme että työttömien tilanteet ovat hyvin erityyppisiä. On juuri opinnoista valmistuneita etsimässä ensimmäistä työpaikkaa, pitkään työttöminä olleita, joiden osaaminen on jo ehtinyt vanhentua, pätkätyöttömiä, joiden edellinen työpätkä on juuri päättynyt, työkyvyttömyyden kanssa painiskelevia, ja niin edelleen.

 

Kun tilanteet ovat erilaisia, pitäisi myös tuen olla erilaista. Yksi ja sama malli ei sovi kaikille. Monen työttömän kohdalla on aivan mahdoton ajatus, että jokin yritys palkkaisi työttömän muutaman tunnin pätkäksi. Jo perehdyttäminen vie enemmän aikaa kuin itse työtunnit. Harva yrittäjäkään toivoo työntekijöiden vaihtuvan vähän väliä.

 

Toinen ongelma mallissa on se, että työtön ei itse voi vaikuttaa siihen, katsotaanko hänet aktiiviseksi. Ei, vaikka hän lähettäisi joka päivä lukuisia työhakemuksia ja kiertäisi työpaikasta toiseen kysymässä työtä. Jos työtä ei löydy tai työllistämispalveluita ei ole tarjolla, niin hänen työttömyysturvaansa leikataan.

 

Alueelliset erot niin työnsaantimahdollisuuksissa kuin tarjolla olevissa työllistämispalveluissa ovat suuret. Työllistämispalveluja ei ole riittävästi tarjolla kaikkialla maassa. Myös työkeikkoja on paljon vaikeampi löytää pienemmiltä paikkakunnalta. Maakuntaa kiertäessäni niin Lieksassa kuin Nurmeksessakin tämä tuli selvästi esille.

 

Tähän on vastattu, että jos työtä ei ole tarjolla omalla paikkakunnalla, niin on muutettava sinne, missä sitä on. Moni tekeekin niin, jos tarjolla on pitkäaikaista työtä, mutta on kohtuutonta vaatia ketään muuttamaan toiselle paikkakunnalle muutaman tunnin aktiivisuuspätkän vuoksi.

 

Kolmas aktiivimallin ongelma on sen soveltaminen. Työttömien pitäisi nyt aktivoitua, mutta monelle on epäselvää, miten. Ihmiset ovat olleet ihmeissään, kun he ovat saaneet erilaisia ohjeita kysyessään asiaa Kelalta, te-keskukselta, ammattiliitoltaan tai työttömyyskassalta. Ministeriön virallista soveltamisohjetta ei vielä ole ja julkisuudessa niin ministerit kuin hallituspuolueiden kansanedustajat puhuvat aivan ristiin.

 

Ei ole lainkaan ihme, että aktiivimallia vastustava mielenosoitus loppuviikosta on keräämässä laajan joukon ihmisiä ympäri maata. Aktiivimalli pitää ehdottomasti ottaa uuteen tarkasteluun heti, kun eduskunta aloittaa työnsä helmikuussa. Rankaisemisen sijaan tulisi panostaa kannustamiseen. Vihreät ovat esittäneet parempia keinoja aktiivimallin sijaan.

 

Ensinnäkin tarvitaan lisää resursseja työllistämiseen, jotta palveluja on kattavasti tarjolla kaikkialla. Palkkatukea on lisättävä ja yritysten lisäksi yhdistyksen mahdollisuuksia sen käyttöön pitää helpottaa. Myös työttömien koulutuksen ajantasaisuudesta ja mahdollisuudesta vaihtaa alaa on huolehdittava.

 

Keikkatöiden ja työttömyysturvan yhdistämistä pitää helpottaa, jotta lyhyet työpätkät eivät sekoita perheen taloutta. Nyt jokainen keikkatyöstä saatu palkkio katkaisee työttömyyskorvauksen maksun, koska tulojen vaikutus korvauksen suuruuteen täytyy aina laskea erikseen. Pahimmillaan tämä voi viedä viikkoja. Ei pienituloisella ole varaa odotella niin kauan seuraavaa tilille tulevaa rahasummaa.

 

Sivutoiminen yrittäjyys pitää myös pystyä yhdistämään työttömyysturvaan nykyistä paremmin. Nyt keikkatyötä tekevä saatetaan te-toimistossa katsoa päätoimiseksi yrittäjäksi, jolloin hän menettää työttömyyskorvauksen kokonaan. Sivutoimisen yrittäjyyden kriteerit pitää saada selkeämmiksi niin, että on jo etukäteen selvää, miten yrittäjyys vaikuttaa työttömyysturvaan.

 

Pitkällä aikavälillä pitää ottaa käyttöön perustulo. Se poistaisi monia nykyisen työttömyysturvan ongelmista. Perustulo ei katkea keikkatöiden takia. Se myös vähentäisi huomattavasti byrokratiaa. Näin te-toimiston työntekijöilläkin olisi enemmän mahdollisuuksia tukea ihmisten työllistymistä.

 

Jokainen työtön haluaa työllistyä. Yhteiskunnan tehtävänä on helpottaa tätä tavoitetta. Tämä tapahtuu parhaiten kannustamalla, ei rankaisemalla.

 

Teksti on julkaistu myös Radio Rexin blogissa.