Satsataan käsityöläisiin

Käsillä tekeminen, käsityöt ja suomalainen muotoilu herättävät tällä hetkellä kiinnostusta niin kotimaassa kuin ulkomailla. Ihmiset haluavat yksilöllisiä tuotteita, jotka ovat ympäristöystävällisiä ja lähellä tuotettuja. Näin joulun aikaan moni haluaa pakata pukinkonttiin suomalaisia käsityötuotteita.

 

Käsityöyrittäjien valttikortteja ovat laatu, yksilöllisyys, kestävät materiaalit ja henkilökohtainen palvelu, joista moni on valmis nykyään maksamaan sarjatuotantoa enemmän. Internetin avulla kasvun mahdollisuudet sekä kotimaassa että ulkomailla ovat lähes rajattomat.

 

Tämä tarkoittaa, että käsityöläisyydessä on potentiaalia sekä Suomen että yrittäjän talouden kannalta, jos satsaamme siihen viisaasti.

 

Käsityöalan koulutuksen laatu pitää varmistaa. Ammattiopinnoista on saatava niin hyvät eväät, että suomalaiset kädentaitajat pärjäävät kansainvälisessä kilpailussa. Yrittäjyyskoulutus pitää saada osaksi opetusta niin, että opiskelun jälkeen siirtyminen yrittäjäksi on luontevaa ja sujuvaa.

 

Käsityöyrittäjille on turvattava säädyllinen toimeentulo. Liian moni käsityöläinen joutuu elämään niukoilla ja vaihtelevilla tuloilla, esimerkiksi joulusesonki muodostaa monelle käsityöläiselle valtaosan vuoden tienestistä. Perustulo tasaisi näitä monelle käsityöyrittäjälle tuttuja kausivaihteluita. Sitä odotellessa yrittäjyyden ja palkkatyön yhdistävien sosiaaliturvaa pitää korjata.

 

Yksin yrittäviä käsityöläisiä auttaisi arvonlisäveron alarajan nosto. Yrittäjän pitäisi myös olla mahdollista saada osa tuloistaan omalla työllään silloinkin, kun yritystulot eivät pelkästään riitä elämiseen. Nyt törmätään tilanteisiin, jolloin yrittäjän pitää lakata työskentelemästä täysin ja on jopa vaadittu työvälineiden myyntiä, ennen kuin voi saada työttömyysturvaa.

 

Yrittäjien jaksamista ja yhteisöllisyyttä on tärkeä tukea. Kulttuuri- ja liikuntaseteleistä pitää tehdä verovapaita myös toiminimiyrittäjille. Kunnat voisivat tukea käsityöläisiä palkkaamalla yhteisiä tuottajia tai tarjoamalla edullisia tiloja käsityöläiskollektiiveille. Samalla kasvaa kunnan vetovoima. Ympäri maata on hyviä malleja käsityöläisten yhteenliittymistä, joista on tullut suosittuja matkailukohteita. Joensuussa Taitokortteli toimii tästä mainiona esimerkkinä.

 

Yhdistämällä käsityöt vaikkapa elämyspalveluihin tai matkailumarkkinointiin voidaan saada aikaan aivan uudenlaisia toimintamahdollisuuksia. Tällaisten ideoiden kehittelyä ja kansainvälistymistä netin kautta pitää tukea. Kuntien hankintaosaamista pitää tukea niin, että pienet yritykset saadaan mukaan julkisiin hankintoihin.

 

Suomessa toimii tällä hetkellä noin 7 000 käsityöalojen yritystä, joista iso osa on yksinyrittäjiä. Ala on pieni, mutta sen merkitys designille, käsityöperinteelle ja matkailun kasvulle voi olla suuri. Pienellä käsityöyrittäjille suunnatulla tuella voidaan saada paljon aikaan.

 

Teksti on julkaistu Radio Rexin blogissa 18.12.2017