Hyvät taiteen ja luonnon ystävät!
Taide on keino välittää luontoelämyksiä ja keino vaikuttaa meidän suhtautumiseen luontoon ja siitä huolehtimiseen. Tänään pääsemme nauttimaan Jouni Erolan ja Jarno Artikan upeista, suorastaan henkeäsalpaavasta kuvista, jotka tuovat luonnon ja sen lajit lähelle. Jopa paljon lähemmäksi, mitä itse useinkaan pääsemme luonnossa liikkuessa. Kiitos, että olette osanneet vangita nämä upeat luontoelämykset meidän nautittavaksemme.
Vuoden lopulla saimme huonoja uutisia. Luonnonvarakeskuksen mukaan metsiemme hiilinielu on pienentynyt niin paljon, että maankäyttösektorista on kokonaisuudessaan tullut päästölähde. Metsät sitovat ilmakehästä vähemmän hiiltä kuin sitä vapautuu ilmaan muusta maankäytöstä.
Luonnon monimuotoisuus hupenee tällä hetkellä nopeammin kuin koskaan aiemmin ihmislajin historiassa. Samalla vaurautta on enemmän kuin koskaan. Luontokadolla on uhkaavia seurauksia ihmisten terveyteen, elinkeinoihin ja talouteen. Näin voi tiivistää professori Partha Dasguptan viime vuonna julkaiseman raportin.
Vuonna 1997 voimaan tulleeseen nykymuotoiseen metsälakiin tehtiin muutoksia kuusi vuotta sitten. Muutosten tavoitteena oli muun muassa lisätä metsänomistajan valinnanvapautta, parantaa metsätalouden kannattavuutta, turvata monimuotoisuutta ja metsien terveyttä. Luken johdolla tehty arviointi lain muutosten vaikutuksista valmistui pari viikko sitten.
Suomalaisessa keskustelussa on kestoaiheensa. Puhe käy työllisyydestä, terveydestä ja taloudesta vuodesta toiseen. Rinnalle yhtenä tulokkaana on noussut keskustelu metsistä – hyvä niin. Itse asiassa metsät liittyvät myös jokaiseen edellä mainittuun yhteiskunnallisen keskustelun peruskiveen.
Luonto ja metsät ovat meille suomalaisille tärkeitä. Ihmiset nauttivat luonnonrauhasta ja luonnossa liikkumisesta. Metsillä on myös merkittäviä terveyttä ja hyvinvointia parantavia vaikutuksia.
Kansallispuistot ovat Suomen arvokkaimpia luontohelmiä, ja niiden kävijämäärät ovat olleet vahvassa nousussa koko kuluvan vuosikymmenen ajan. Siksi on erinomaista, että osana hallituksen luonnonsuojelurahoituksen vahvistumista voidaan kansallispuistojen ja muiden valtion omistamien luontoalueiden retkeilyrakenteita, kuten pitkospuita ja polkuja, kunnostaa. Kansallispuistoihin on kertynyt iso korjausvelkaa, jota aiotaan nyt maksaa takaisin.
Suomalaisten mielenmaisemassa luonnolla ja metsillä on vahva sija. Yli 90 prosenttia suomalaisista pitää luontoa tärkeänä, kokee sen olevan olennainen osa kansallista identiteettiä ja uskoo luonnon lisäävän hyvinvointia ja terveyttä.
Tämä käy ilmi ympäristöministeriön vuonna 2018 teettämästä kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten luontosuhdetta. Luonto on siis valtaosalle suomalaisista tärkeä ja läheinen asia!
Nuorten ja koululaisten ilmastolakkoilu on nostanut huolen ilmastonmuutoksesta uudelle tasolle. Meidän aikuisten tehtävä on luoda nuorille toivoa paremmasta ja näyttää, että teemme kaikkemme ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Työtä siis riittää. Onneksi nuorten aktiivisuus on herättänyt ihmiset ympäri maailmaa ikään katsomatta toimimaan maapallon tulevaisuuden eteen.
Mahtaako johtua lähestyvistä vaaleista vai mistä, että muiden puolueiden jäsenet levittävät virheellistä tietoa Vihreiden tavoitteista. Toimitusministeriön maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä väitti (Matti ja Liisa 28.3.) että Vihreät vastustaisivat metsänhoitoa ja tavoitteenamme olisi museoida metsät. Näin ei ole. Metsät ovat hyvä uusiutuva raaka-aine, joka on aina ollut suomalaisten niin henkisen kuin taloudellisen hyvinvoinnin lähde.
Olemme koko teollisen historiamme ajan käyttäneet maapallon luonnonvaroja estoitta. Ilmastonmuutoksen torjuminen ja luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen on sukupolvemme keskeinen haaste, sillä viime kädessä luonto tarjoaa meille elämän edellytykset. Meidän tulee huolehtia maapallosta ja sen tulevaisuudesta.