Eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmä lähetti viestinsä Säätytalolle tänään maailman merien päivänä: Itämeren suojeluun on panostettava ja Saaristomeren tehostamisohjelmaa jatkettava.
Eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmä järjestäytyi tänään kokouksessa. Puheenjohtajaksi valittiin entinen ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) ja varapuheenjohtajaksi kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kok.).
Viimeistään kesäiset sinileväkukinnot paljastavat, että vesistömme kuormittavat liikaa. Meriin ja sisävesiin kulkeutuvat ravinteet heikentävät vesistöjen tilaa ja myrkylliset sinileväkukinnot estävät esimerkiksi uimisen.
Suomessa suurin vesistöjen ravinnekuormittaja on maatalous. Maatalouden ohella valumia syntyy myös teollisuuden, metsätalouden ja kaupunkien toiminnoista.
Tyynenmeren jätepyörre on lähes viiden Suomen kokoinen. Arvion mukaan merissä on vuonna 2050 enemmän muovia kuin kalaa.
Merten roskaantuminen on maailmanlaajuisesti valtava ongelma. Oma Itämeremmekään ei ole säästynyt muoviongelmalta. Yli puolet rannoiltamme löytyvästä roskasta on muovia.
Joukko kansanedustajia järjestää jo perinteeksi muodostuneet eduskunnan rannansiivoustalkoot keskiviikkona Humallahden rannassa. Tempauksen tarkoituksena on tarttua konkreettisesti merten roskaantumiseen. Mukaan on kutsuttu kansanedustajia jokaisesta eduskuntaryhmästä sekä Suomen ympäristökeskuksen johtoryhmä. Tempaus on osa Pidä Saaristo Siistinä ry:n Siisti Biitsi -kampanjaa.
Hallitus päätti kehysriihessään selvittää muoviveron käyttöönottoa. Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen kannustaa hallitusta toimiin. Mikkosen lakialoite muovipakkausverosta on tänään lähetekeskustelussa eduskunnassa.
– Hyvä että hallitus heräsi siihen, että tällä menolla maailman merissä on vuoteen 2050 mennessä enemmän muovia kuin kalaa.
Arvoisa puhemies,
Viime aikoina olemme havahtuneet siihen, että tällä menolla maailman merissä on enemmän muovia kuin kalaa vuoteen 2050 mennessä.
Muovi on monella tapaa hyvä ja käytännöllinen materiaali. Ongelmaksi muodostuu muoviroskan syntyminen ja muovin liikakäyttö. Siihen tällä lakialoitteella pyritään vastaamaan.
Hyvät vihreät ystävät,
Alkuun haluan kertoa teille yhdestä valaasta. Norjan rannikolle ajautui erittäin huonovointinen hanhennokkavalas. Se oli niin surkeassa kunnossa, että palomiehet joutuivat lopettamaan sen.
Kun valaan vatsa avattiin, tutkijoita odotti lohduton näky. Valaan sisältä löytyi kolmisenkymmentä muovipussia ja runsaasti mikromuovia. Ruokaa sieltä ei juuri löytynyt. Valas oli luullut muovipusseja ruoaksi ja oli nääntymäisillään nälkään.
Valitettavasti tämä tarina ei ole ainoa laatuaan. Joka vuosi satatuhatta merinisäkästä ja kilpikonnaa sekä yli miljoona merilintua kuolee syömäänsä muoviin.
Maailman meret roskaantuvat hälyyttävää vauhtia. On arvioitu, että tällä menolla maapallomme valtamerissä on 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa.
Roska on ongelma myös Itämeren rannoilla. Halusimme vesistöistä ja ympäristöstä välittävien kansanedustajien kanssa puuttua tähän, joten järjestimme eduskunnassa talkoot osana Siivousaalto-viikkoa. Siivosimme yhdessä Suomenlinnan rannat. Keräsimme luonnosta satoja muovinpaloja, lasinsiruja ja muuta roskaa.
Tänään vietetään maailman merien päivää. Merien päivä on YK:n teemapäivä, joka muistuttaa merten roolista elämän ylläpitäjänä. Merien suojelu on elinehtomme ja edellytys kestävälle tulevaisuudelle.
Kerran vuodessa onkin hyvä muistuttaa itseämme siitä, millainen vaikutus meillä on maailman meriin. Surullinen totuus on, että merillä menisi paljon paremmin ilman ihmistä. Valtamerien pahimmat ongelmat, liikakalastus, resurssien liikakäyttö, saasteet, ilmastonmuutos ja vieraslajit, johtuvat kaikki meistä ihmisistä.