Kulutamme maapallon luonnonvaroja nopeammin kuin ne uusiutuvat. Maailman ylikulutuspäivää vietetään nykyään jo heinä-elokuun vaihteessa. Energiajärjestelmämme on viimeiset reilu sata vuotta perustunut fossiiliseen energiaan, joka on syntynyt aiempien vuosimiljoonien aikana. Niiden käyttö vapauttaa jättimäisen määrän hiiltä ilmakehään lyhyessä ajassa.
Ilmastokriisi ja luontokato kietoutuvat tiukasti toisiinsa. Ilmaston kuumeneminen kiihdyttää luontokatoa. Luonto taas sopeutuu muuttuvaan ilmastoon sitä paremmin, mitä monimuotoisempi se on.
Vihreä tai puhdas siirtymä eli irtautuminen fossiilisista on välttämätöntä päästöjen vähentämiseksi. Se on kuitenkin tehtävä tavalla, jolla ei ruokita luontokatoa. Siirtymä ei ole vihreä, jos se heikentää luonnontilaa eikä puhdas, jos se likaa vesistöjämme.
Metsässä yhdistyy monta asiaa. Se tuo taloudellista ja henkistä hyvinvointia. Se on elinympäristö lukuisille eliölajeille. Metsät sitovat ja varastoivat hiiltä ilmakehästä. Metsät peittävät kolme neljäsosaa Suomen maapinta-alasta. Metsillä ja niiden käsittelyllä on iso vaikutus vesistöihin.
Orpon hallitus on valinnut talouspolitiikan linjan, jolla syvennetään eriarvoisuutta: työllisyystoimia, jotka vaikeuttavat työn saamista, maahanmuuttopolitiikan, joka vaikeuttaa osaajapulaa, sosiaali- ja terveyspolitiikan linjan, jossa julkista terveydenhuoltoa rapautetaan. Me vihreät uudistaisimme taloutta, niin että se mahtuu yhden planeetan rajoihin. Huolehtisimme sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja vahvistaisimme osaamista.
YK:n ilmastokokouksessa hyväksyttiin päätöslauselma, jossa mainitaan ensimmäistä kertaa siirtyminen pois fossiilisista polttoaineista. Tämä on historiallinen päätöslauselma. Päätökseen jäi parantamisen varaa: olisi tarvittu velvoittava linjaus fossiilisista luopumisesta selkeällä deadlinella, sillä toimilla on kiire.
Eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmän kannanotto 17.11.2023.
Hallituksen vuoden 2024 valtion talousarvioesityksen eduskuntakäsittelyn yhteydessä eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmä haluaa nostaa esiin suomalaisen luonnon merkityksen kansallisomaisuutena, josta huolehtiminen on yhteinen velvollisuutemme. Luontokatoa ei Suomessa ole onnistuttu pysäyttämään, vaan se jatkuu.
Kuluva viikko on yksi syksyn kiireisimmistä eduskunnassa. Keltaiset budjettikirjat jaettiin perjantaina täysistuntosaliin ja kuluva viikko keskustellaan tiiviisti valtion ensi vuoden talousarviosta.
Olemme jälleen saaneet lukea uutisia siitä, mitä maapallon kuumentuminen aiheuttaa. Lämpöennätykset ovat rikkoutuneet maalla ja merellä, voimistuneet sään ääri-ilmiöt ovat lisänneet rajuilmoja, tulvia, kuivuutta ja metsäpaloja.
Luontokato tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä, kun yhä useampi laji uhkaa kadota ja aiemmin yleiset lajit vähenevät.
Hallitustunnustelija Petteri Orpo esitti eduskuntapuolueille vaalien jälkeen laajan joukon hallituksen muodostamiseen liittyviä kysymyksiä. Oli hienoa huomata, että Orpo kysyi puolueiden kantoja myös suomalaisen ruoantuotannon tulevaisuuden parantamiseen.