Kuluva viikko on yksi syksyn kiireisimmistä eduskunnassa. Keltaiset budjettikirjat jaettiin perjantaina täysistuntosaliin ja kuluva viikko keskustellaan tiiviisti valtion ensi vuoden talousarviosta.
Vietin Suomen luonnon päivää Heinäveden Palokissa. Pieneen kylään kokoontui parisataa ihmistä – kyläläisiä, mökkiläisiä, kalastajia, paikallisia yrittäjiä ja luonnonsuojelijoita. Kaikkien toiveena on Palokin koskien ennallistaminen.
Kuluneen kesän uutisia hallitsivat perussuomalaisten rasistiset kannanotot, niistä seurannut hallituskriisi sekä laaja keskustelu demokratian tilasta ja toisaalta valtaapitävien vastuusta. Opposition välikysymyksen välttääkseen pääministeri Orpo päätti antaa tiedonannon yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa, niin sanotun rasismin vastaisen tiedonannon. Sillä hallitus haluaa vakuuttaa, että ei katso rasismia läpi sormien.
Olemme jälleen saaneet lukea uutisia siitä, mitä maapallon kuumentuminen aiheuttaa. Lämpöennätykset ovat rikkoutuneet maalla ja merellä, voimistuneet sään ääri-ilmiöt ovat lisänneet rajuilmoja, tulvia, kuivuutta ja metsäpaloja.
Usein peräänkuulutettua poliittista arvokeskustelua käydään nyt ahkerasti. Sitä käydään niin mediassa, torikahviloissa kuin somessakin.
Luontokato tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä, kun yhä useampi laji uhkaa kadota ja aiemmin yleiset lajit vähenevät.
Hallitustunnustelija Petteri Orpo esitti eduskuntapuolueille vaalien jälkeen laajan joukon hallituksen muodostamiseen liittyviä kysymyksiä. Oli hienoa huomata, että Orpo kysyi puolueiden kantoja myös suomalaisen ruoantuotannon tulevaisuuden parantamiseen.
Hallitusten välinen ilmastopaneeli julkaisi viime viikolla vakavan raportin. Aikaikkuna ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi on umpeutumassa. Mitä voimakkaampaa lämpeneminen on, sitä vakavampia ovat seuraukset luonnolle, yhteiskuntien vakaudelle ja turvallisuudelle.
Venäjä hyökkäsi Ukrainaan vuosi sitten ja sodan vaikutukset ulottuvat kaikkialle maailmaan. Suomessa sodan seuraukset osuvat koviten Itä-Suomeen. Yhteydet rajan yli ovat katkenneet niin kaupankäynnissä, matkailussa kuin kehittämistyössä. Se tuntuu yritysten ja ihmisten arjessa.
Suomessa väestö ikääntyy ja tarvitsemme lisää työperäistä maahanmuuttoa. Meille muuttavia ei kuitenkaan pidä nähdä vain työvoimana, vaan erilaisista kulttuureista tulevina ihmisinä ja perheinä, jotka haluavat rakentaa elämäänsä tänne. Siksi on varmistettava, että kotoutuminen ja kotouttaminen sujuvat hyvin.